Libnan muksut 1,5vrk

Ensimmäinen pesätarkistus on nyt takana ja pesästä löytyy 13 pientä rottanakeroa. Libna tuli nostettua tarkistuksen ajaksi kuljetusboksiin ja Libnan kanssa niin tullaan todennäköisesti toimimaan ainakin ensimmäiset pari viikkoa. Libnan täpäkkyys kun korostuu nyt hormonien myötä selvästi ja ihan pesän lähelle ei ole kyllä käden kanssa mitään asiaa. Boksiin päästyään Libna kuitenkin keskittyy nopeasti olennaisimpaan; boksiin varattuihin herkkuihin. Eikä sieltä boksistakaan olisi ollut vielä mikään kiire vauvojen luo, vaan neiti olisi voinut mielestään ihan hyvin ottaa pienen jaloittelureissun vauvagrammojen karistamiseksi. Eli Miniatan veroista muumimammaa Libnasta ei kyllä saa millään muotoa, mutta kyllä Libna silti hyvä mamma on. Kaikilla kakaroilla on maitoa mahoissa ja pesäkin asianmukaisesti vuorattu.

Libnan muksut 1,5vrk

R.i.p. Muhku

Tänään illasta likat pääsivät vielä leffan ajaksi sohvalle touhuamaan ennenkuin oli Muhkun poislähdön aika. Leffan aikanakin huomasi tosin selvästi, ettei Muhku enää jaksa touhottaa siinä missä muut. Hetken touhuttuaan Muhku kun vetäytyi jo erilleen muista suojaisampaan paikkaan nukkumaan. Elokuvan aikana rottamukset saivat myös varastaa muutamia sellaisia herkkuja, jotka meillä eivät neitien ruokavalioon kuulu. Etenkin Muhkun kohdalla nämä näpistykset tehtiin helpoksi. Muutamalla pienellä sipsin palalla kun ei ollut siinä kohtaa enää väliä, jos neidin niitä kerran teki mieli. Leffan jälkeen oli sitten vielä viimeiset sylitykset.

Nyt neiti on poissa.

R.i.p. FinCh Isabeau "Muhku"

Äitinsä kaltainen iso pikkurotta, joka oli jo muksuna kaikkia sisaruksiaan isompi. Miun pusurotta.

Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että myös Flaksin kohdalla saatetaan joutua tekemään lähipäivinä vaikeita päätöksiä. Flaksin laihtuminen on jatkunut ja herran turkki on käynyt harvaksi ja pörröiseksi. Kuluneen viikon aikana poika tuntuu yhtäkkiä vanhentuneen monta kuukautta kerralla. Nyt herra otettiin jo pois poikalaumasta Soodan kanssa asumaan. Kokeillaan vielä se, jos rauhallisempi seura poikaa piristäisi (vai voiko nuorta naarasta nyt sanoa möllikkälaumaa rauhallisemmaksi...). Kauhean montaa päivää tässä ei kyllä enää katsella, jos selvää parenemista herran tilassa ei ala näkyä. Niin selvä muutos pojan koko olemuksessa on nyt lyhyen ajan sisään käynyt.

Pesässä piippaa

Libnan pesästä kuuluu selvää piippailua ja mamma häärii suojelevasti pesänsä ympärillä. Meillä on siis taas vauvoja yhden Zaya's poikueellisen verran :) Nyt pitäisi enää malttaa huomiseen, että pääsee pesää tarkastamaan ja katsomaan kuinka suuresta katraasta on kyse.

Lauantailököilyä

Rottamukset ovat olleet viikolla todella vähällä huomiolla. Nyt viikonloppuna on onneksi aikaa hyvitellä asiaa. Aamupäivä menikin likkojen kanssa, ensin sängyssä lueskelemassa ja sitten sohvalla. Meillä rottamuksilla ei ole yleensä mitään asiaa sänkyyn, mutta lakanat ovat menossa nyt joka tapauksessa vaihtoon ja sitä oli kerrankin kunnolla aikaa loikoilla sängyssä pitkään Tapsan, kirjan ja kakaroiden kanssa. Libna tosin joutui jättäytymään pois näistä pyjamabileistä. Tässä vaiheessa tuolle hieman reviiritietoiselle neidille Soodan läsnäolo kun olisi voinut olla turhan iso ärsyke. Sooda kun on käynyt tässä eniten sääliksi, kun se joutuu viettämään suurimman osan ajasta täysin yksin pienessä häkissä. Etenkin nyt kun poikuettakaan ei neidille saatu niin pian kuin suunniteltu.

Etenkin sohvalle pääsystä neidit olivat ihan innoissaan. Vanamo ja Lilian kun ovat omineet viljojen terran ihan täysin ja rakastavat kipittää sinne seikkailemaan sohvan selkänojaa pitkin. Sooda pysyy kakaroiden tahdissa selvästi Muhkua ja Tuikea paremmin, ja ellei paremmin tietäisi neitiä voisi luulla paremmin yhdeksi junnuista kuin matamiosastoon melkein kuuluvaksi. Ei sillä etteivätkö myös Tuike ja Muhku olisi jonkinasteisen harkinnan jälkeen siirtyneet kakaroiden perässä tutkimaan terraariota. Muhku vain tarvitsi ensin hiukan apua selkänojalle pääsyssä.

Neitien leikkihetki kesti useamman tunnin ja siinä ehti miettiä monenlaista. Sekä rottien pidosta yleisemmin, että juuri näistä neideistä. Lauman eri persoonista sekä niiden elämästä. Valitettavasti kakaroiden ketteryyden ja seikkailunhalun vastapainona jouduin myöntämään itselleni Muhkun elämän tulleen ehtoopuolelle. Kasvaimet ovat kasvaneet selvästi ja neidin liikkuminen hidastunut. Niinpä päätin että huomenna illalla on hyvästien aika. Nyt minulla on koko viiikonloppu aikaa olla neidin kanssa, huomata ja hemmotella. Se on hyvä päätös yhteiselle ajalle.  Sen jälkeen laumaan jäävät sitten nuo muut uudemmat tuttavuudet, niin erilaiset mutta omalla tavallaan ihan mahtavat tapaukset (siinä missä Muhku on lauman sydän ja symppis, etenkin Sooda ja Vanamo haastavat toilailluillaan huumorintajuni yhä useammin - useimmiten hyvällä tavalla).

Sitä ennen voin kyllä olla varma siitä, että näihin pariin päivään mahtuu paljon muutakin. Vanamokin oppi tänään yhden tämän asunnon tarkimmin varjelluista salaisuuksista: sohvalta todella pääsee lattialle ja että lattian kautta pääsee moniin mielenkiintoisiin paikkoihin. Sohvalta voi vain hypätä ja sen jälkeen olla pienen kipttämisen jälkeen ihan missä vain haluaa; urosten häkillä, vaatekaapissa, eteisessä tutkimassa kenkiä - ihan missä vain. Jokainen voinee arvata, ettei tämän maailmaa mullistavan havainnon jälkeen ole ollut enää toivoakaan saada pientä seikkailunhaluista rottaa pysymään sillä sohvalla. Niinpä Tapsan kanssa onkin aloitettu jo keskustelut, pitäisikö asunnon lattiat oikeasti avata rottien valtakunnaksi. Toki vain hyvin tarkan valvonnan alla. Toki tiedän että se tarkoittaisi käytännössä vaarantuneita johtoja ja lentelevää kukkamultaa, mutta ehkä olen jossain määrin myös kaivannut sitä (tiedän kyllä, että osa siitä kaipauksessa laimenee heti kun joku keksii kajota kaiuttimien johtoihin). Siinä vain on jotain niin koukuttavaa; seurata haltioituneen pienen rotan seikkailua ympäri asuntoa. Tänään valvomisen toki teki poikkeuksellisen helpoksi sen, että Vanamo oli tosiaan ainoa joka sinne lattialle eksyi. Ei sillä, etteikö myös Soodalla ja Lilianilla olisi ollut yritystä laajentaa elinympäristöään (neidit livahtivat mm. sohvapöydälle selkääni pitkin, kun kummarruin nostamaan jotain sohvan vierestä).

Ovat nuo kyllä aika mahtavia tapauksia.

Nyt on puhdasta sit

Likkojen häkki

Nyt häkit on puunattu ja kehtaisi taas paremmin päästää ihmisiäkin rottalaa katsomaan. Tai kehtaisi ellei aikoisi jumittaa kotona koko viikonloppua nähden vain paria ihmistä, joista toinen sattuu vielä asumaan täällä ;) Viikko on ollut sen verran häslingintäyteinen, että rauhallinen viikonloppu tulee kuin tilauksesta. Tosin sitä rauhallisuutta piti pohjustaa häkkien puunauksella, koska puunailut ovat olleet sen verran vähillä viime viikot. Pääsevät rottamuksetkin sitten aloittamaan viikonloppunsa puhtaissa riippareissa siisteissä asumuksissa.

Poikien häkki

Tälläkertaa rottamukset saivat häkkeihinsä isot kaksikerrosriipparit. Viime aikoina rottapiireissä on tuntunut olevan varsin trendikästä esitellä uusimpia riipparimalleja, joten tottakai tällaisia trendikuvia pitää saada tähänkin blogiin. Ainoa ongelma on tosin se, että mie en ompele. Niinpä nämä sesongin kuumimmat uutuudet on taas tehty brutaalilla saksilla-reikä-satunnaiseen-riepuun-ja-roikkumaan -tyylillä. ...eli ne ovat siis täysin kaavoihin kangistumattomia uniikkikappaleita (joiden loputtua mie pääsen tilailemaan kaikkia viimeisteltyjä ihanuuksia kivoista kankaista Janinalta - mitä mie en suinkaan odota. En yhtään).

Likkojen tuplariippari

Libnallakin laskettu aika lähestyy kovaa vauhtia ja ensi yönä tulee täyteen 21vrk astutuksesta. Neidin maha alkaa olla jo valtava ja ihan pian meidän pitäisi päästä taas nauttimaan pienistä piippailuista. Eli esi yöstä lähtien vauvauutiset alkavat olla jo mahdollisia. Ne lupaan koettaa päivittää blogiin heti tuoreeltaan ehti koneella olla kuinka vähän tahansa.

Poikien tuplariippari

Rehveli sentään

Tänään Soodalla näyttäisi olevan kiima, mutta Flaksia ei jaksa kiinnostaa. Vaikka poikalauma tuntuu olevan nyt ihmisen silmiin rauhoittunut, on koko laumatilanne käynyt selvästi papparaisen voimille. Vaikka Sooda kuinka kiehnää ja tyrkyttää itseään, Flaksi haluaisi vain makoilla rauhassa. Pojan paise ei ole vielä parantunut ja patteineen röhnöttäen poika näyttää niin kovin paljon ikäistään vanhemmalta. Etenkin nyt, kun vertaa tuohon edessä riekkuvaan energiseen neitiin, joka ei tunnu käsittävän miksei sitä poikaa nyt kiinnosta kun neitiä kiinnostaisi.

Ellei tuo poika tuosta piakkoin piristy, alan toden teolla huolestua. Vaikka onhan se ihan ymmärrettävää, että tuollainen vetää hetkellisesti maahan, kun ensin syrjäytetään lauman johdosta ja sitten pitää vielä tikata ilkeästi kylkeen. Kotihäkissäkin Flaksi on alkanut yhä useammin oleilla alemmassa häkissä joko ominpäin tai Frederikin kanssa. Sanaris ja Pamaus hengaavat puolestaan yleensä ylemmässä häkissä, joko yhdessä tai Sanaris häkin parhaassa riipparissa päivystämässä valtakuntaansa. Kupille ja huomiota kerjäämään kaikki kyllä mahtuvat sulassa sovussa, ja suora vääntäminen on jäänyt melko lailla pois. Flaksi kun on tainnut jo luopua ajatuksesta että saisi takaisin menetetyn asemansa.

Libnan masu kasvaa

Soodan kohdalla kiiman etsintä jatkuu vielä ajan x. Unohdin viikonloppuna muistuttaa Tapsaa yhdistämisistä, ja niinpä parilta jäi sitten parina iltana taas treffit väliin. Torstai, sunnuntai ja maanantai-iltoina kiimaa ei ole näkynyt, joten josko tässä viikon mittaan sitten. Kiimaa odotellessa Sooda pyrkii tekemään kaikin tavoin selväksi, että vaikka sillä onkin tylsää yksikseen, ei sulhoehdokas ainakaan auta asiaa. Käytännössä Flaksi siis makoilee iltaisin kopin päällä, ja Sooda istuu kärsivän näköisesti putken päällä pitäen kiinni kaltereista tuijottaen kattoluukkua.

Libna puolestaan saa tänään oman yksiönsä, että saa alkaa rauhassa pesää rakentaa. Libnan maha kun on selvästi kasvanut ja neiti on jo alkanut ottaa ison mahansa kanssa vähän iisimmin. Tänäänkin neiti on lähinnä makoillut riippumatossa ja nauttinut rapsutuksista, kun Ainokin oli poikkeamassa rottia katsomassa (tai oikeastaan poikaystävänsä seurana katsomassa myytäviä roolipelikirjoja ja figuja, mutta kummasti me sitten eksyimme rottalan puolelle juoruamaan kun Ainollakin on rottia ollut ja uudet kaverukset taas tauon jälkeen harkinnassa).

Vähän kyllä hävetti ketään rottalaan päästää, kun häkit ovat tällä hetkellä varsin sotkuiset. Viikonloppu kun meni Tampereella ja töiden jälkeen on ollut joka päivä jotain, niin häkkien puunaaminen on sitten jäänyt. Tällaisina hetkinä huomaa turhankin tehokkaasti, kuinka nopeasti rotat osaavat häkkinsä sotkea. Ja kuinka helppo sitä on muiden touhujen lomassa päättää että siivoaa häkin heti "huomenna", vaikka kuinka tietää että seuraavaksikin päiväksi on suunnitteilla muuta ohjelmaa. Nyt häkkien perusteellisemmalle puunaukselle on kuitenkin varattu aikaa viimeistään perjantaille, siinä kohtaa kun sitä ei ainakaan selviä enää millään pikkuputsailuilla.