tiistai 19. helmikuuta 2013

Libnan muksut 9vrk

Pojat 9vrk
Libnan kakaroilla alkaa olla jo pehmeät turkit ja kodit valmiiksi katsottuna. Näistä ensimmäinen on ihan normaalia kehitystä ikään nähden, jälkimmäinen ei sitten ihan niin yleistä. Kyllähän sitä Saijan kanssa puhuttiin jo silloin kun poikueesta sovittiin, että poikueesta menisi jalostuseläimiä useammalle taholle; Saijalle, Janinalle ja Tiinalle, mahdollisesti myös miulle. Omalla kohdalla tuo varauksellisuus oli alusta pitäen itseni asettama, nyt kun koettaa pitää lauman pienenä; jos Janina ottaa poikueesta poikueesta muksun essex kasvatukseen, mie odotan todennäköisesti Soodan tai Vanamon poikuetta ja jätän tai sijoitan niistä itselle käyttöön. Mutta yhtä kaikki tilanne on nyt se, että nyt ennen yhtäkään ilmoitusta tai myyntipuhetta kakaroista on tällä erää vapaana vain yksi pieni agoutityttö. Lemmikkikotia etsimään jätetyt pojat kun muuttavat viisiviikkoisina Michellen huomaan hänen laitettua pojista viestiä bongattuaan poikueen blogista. Tuntuu kyllä hieman hassulle, kun on tottuneempi vasta aloittelemaan kotien etsimistä siinä kohtaa, kun muksujen simmut ovat alkaneet aueta.

Tytöt 9vrk
Libnakin on nyt rauhoittunut kovasti ensimmäisistä päivistä, mikä on helpottanut muksujen käsittelyä huomattavasti. Nyt Libna on helppo nostaa muiden aikuisten seuraan siksi aikaa kun touhuilee itse kakaroiden kanssa. Vaikka sitä kuinka tietää pesän puolustamisen olevan naaraalta täysin luonnollista käytöstä poikasten ollessa pieniä, niin kyllä se silti aina vähän ikävältä tuntuu, kun saa varoa sormiaan emon kanssa. Etenkin kun Libna oli hieman turhan nopea hampaidensa kanssa. Mutta toisaalta sitä mukavampaa on ollut saada pikkuhiljaa oma rakas agoutiprinsessa takaisin synnytyksen jälkeisen hormonihyrrän tilalle.

Muuten rottalassa on vietetty melkoista hiljaiseloa. Laumat tuntuvat jopa oudon pieniltä nyt kun likka- ja poikahäkeissä on kummassakin vain kolme rottamusta. Likkojen osalta tilanne toki muuttuu sitten kun Libnan ja Soodan mammailut jäävät taakse ja koko lauma on koossa taas. Tai sitten ei; piakkoin kun on myös Vanamon ja Lilianin astutusreissujen ja mammalomien aika. Niiden myötä voikin mennä aikaa, että koko naaraslauma on pidempiaikaisesti saman häkkikaton alla. Poikien osalta tilanne on näillä näkymin pysyvämpi; tulevista poikueista ensisijaisena suunnitelmana kun on sijoittaa uroksia kotiinjättämisen sijaan. Nyt kun poikalauman nuorimmainenkin on saatu 9kk:n ikään en halua porukkaan uusia kakaroita ennenkuin tiedän varmuudella haluanko pitää uroslaumaa myös tulevaisuudessa.

Koko kakarakeko

Ei kommentteja: