Kotieläintarha pystyyn

Yhdelle seuraamalleni foorumille linkitettiin eläintarhoille asetetut minivaatimukset eläintarhoissa majoitettavien eläinten elintilan suhteen. Mielenkiintoiseksi tämän listauksen teki se, että joukossa on paljon myös lemmikkinä pidettäviä lajeja. Lemmikkilajien suhteen eläintarhojen tilavaatimukset eivät ole kuitenkaan missään linjassa siihen, kuinka paljon saman lajin yksilö tarvitsee lain mukaan tilaa lemmikkinä ollessaan. Yhtenä esimerkkinä marsu: lain mukaan lemmikkimarsulla pitää olla minimissään 0,3 neliömetriä tilaa, samanlajinen villimpi yksilö taas vaatii eläintarhassa pidettynä tilaa vähintään 10m2. Rottienkin kohdalla ero oli iso, muttei yhtä iso: eläinsuojelulaki säätää lemmikkirottien minimihäkkikooksi 0,12m2 ja eläintarhassa elävien 2m2. Lemmikkirotille asetetun rajan meidän kaikki vakihäkkimme ylittävät helposti, mutta edes likkahäkki ei pääse eläintarhaminimiin: likkahäkin pohjapinta-ala on vain 1,08m2.

Mielenkiinnosta tuli kurkittua myös maaoravien häkkiminimiä. Mies kun on oraviin ihastunut ja puolivakavissaan joskus ehdottanut eikö sellaisiakin voisi joskus meille tulla. Itse toppuuttelin vedoten tilakysymykseen: oravat ovat erittäin aktiivisia ikiliikkujia ja niille olisi hyvä laittaa ihan minimissään yhtä iso häkki mitä rottalikoilla nyt on. Eläintarhoja koskeva lainsäädäntö on kuitenkin selvästi vielä vahvemmin sitä mieltä, että oravien tilantarve on rottiin verrattuna omaa luokkaansa. Eläintarhassa maaoravia ei saa pitää asumuksessa jossa on alle 20m2sisätilaa ja alle 40 neliön ulkotarha. Meidän 4h+k asunnosta moinen kompleksi veisi 3/4 osaa - jos siis fuskattaisiin ja muutettaisiin koko 60 neliötä sisätilaksi.

Keskustelussa perusteita eri tilavaatimuksille haettiin monesta suunnasta. Joidenkin mielestä eläimet vaativat eläintarhoissa enemmän tilaa siksi, että ne pääsevät paremmin suojaan yleisöltä niin halutessaan. Osan mielestä olennaisin ero on taas siinä, että lemmikit pääsevät välillä myös asumuksensa ulkopuolelle ja että ihminen tarjoaa niille enemmän virikkeitä. Totta toki kaikki, mutta silti ero on mielestäni mittava. Esimerkiksi monilla jyrsijöilläkin se häkin ulkopuolella vietetty aika jää reilusti alle vuorokauteen viikossa. En ole tokikaan sitä mieltä, etteikö onnellinen rotanelämä olisi mahdollista alle parineliöisessäkin häkissä, mutta silti lemmikkien tarvitseman tilan arvioiminen niin alakanttiin lajitovereihin nähden hieman ärsyttää. Yhtälailla lemmikkinä pidettävillä eläimillä on tarve liikkua ja toteuttaa itseään, ei vain sopia mukavasti lastenhuoneen nurkkaan tai pieneen keskustayksiöön. Toki rotta saa sosiaalisena eläimenä paljon irti myös ihmisen kanssa seurustelusta ja asuntoköpöttelystä, mutta silti asumukseenkin olisi hyvä panostaa.

Aina välillä törmää etenkin nuorempiin eläinharrastajiin jotka haaveilevat siitä, että aikuisina heillä on oma asunto ja kunnon kotieläintarha runsaine lajikirjoineen. Omaan kotiin muutettuaanhan kun voi viimeinkin hankkia mitä eläimiä vain haluaa - kuten rottia, käärmeitä ja lintuja (itse sain näistä vain rottia kotikotoa asuessa ja nekin vasta yhdeksän vuoden suostuttelun jälkeen). Kannattaa kuitenkin miettiä, miten sen kotieläintarhan haluaa toteuttaa. Voisiko se itselle toimivin tapa ehkä sittenkin olla ottaa hieman enempi mallia eläintarhojen asumuskoista kuin lajimäärästä. Meillä ainakin koitetaan jatkossa panostaa entistä enemmän rottamuksiin uusien lajituttavuuksien sijaan.

Tässä vielä linkki noihin eläintarhaminimeihin: http://www.mmm.fi/attachments/elo_elainlaakintolainsaadanto/f-osio/6DXZIYah0/f30fi.pdf

Eläintenkaupittelun ihanuudesta

Jos Yorkien kohdalla onkin jo alkanut miettiä, mitä sen kanssa teen jos nuorelle herralle ei tahdo omaa kotiaan löytyä, auttaa Wonkan kodinetsintä asettamaan asioita uusiin mittasuhteisiin. Rottien kohdalla kaupankäynti on kuitenkin käynyt kaikin puolin sujuvasti: yhteydenpito on toiminut, poikasten katsomisesta sopineet ihmiset ovat ilmaantuneet sovittuina aikoina ja varatut muksut ovat matkanneet maailmalle. Viimeistein parin poikueen kanssa ei ole ollut myöskään yhtään sellaista poikastenkyselijää jolle olisi pitänyt viestien perusteella jättää muksut myymättä - osa on kuitenkin onnistunut löytämään itselleen sopivammat muksut muualta siitä asiallisesti ilmoittaen.

Wonkan kohdalla saa taas välistä todella ihmetellä kuinka erilaiselta kaupankäyntikulttuuri herppipuolella vaikuttaa. Useampi henkilö on ollut jo kiinnostunut varaamaan Wonkan ja hävinnyt sen jälkeen jäljettömiin. Pari henkilöä on sopinut päivän ja kellonajan tullakseen katsomaan Wonkaa paikanpäälle - ja jättänyt tulematta ilmoittamatta mitään ja vastaamatta enää viesteihin. Näiden epäkohteliaisuuksien ohella itseni on kuitenkin päässyt eniten yllättämään suhtautuminen elävään eläimeen - minua on nyt jo kahdesti kysytty lähettämään Wonka matkahuollon kautta toiselle puolelle Suomea. Ensimmäinen tiedustelija kyseli sentään pikarahtia ja tiedusteli, eikö tämä voisi olla toimiva vaihtoehto. Toinen totesi suoraan että kiellettyähän moinen taitaa olla, mutta eiköhän se silti onnistuisi kun eihän kukaan voi arvata mitä paketissa oikeasti on. Kummassakin tapauksessa kieltäydyin kohteliaasta lähettämästä eläintä. Mielestäni pakettimatkailussa on jo yksistään ihan liikaa riskejä (paketin heittely/hajoaminen, paketin jääminen kuumaan autoon helteessä jollain pysähtymispaikalla...) ja kun sen vielä yhdistää aiempien ohareiden määrään kummittelee mielen perukoilla myös ajatus hylätystä käärmepaketista varastossa toisella puolella Suomea, kun ostaja ei olekaan saapunut sitä noutamaan.

Kodin etsintä Wonkalle siis jatkuu nyt viidettä kuukautta ja jatkuu niin kauan kuin on tarvis. Käärmeiden kohdalla kun on onneksi se helppo etteivät ne kiinny omistajaansa niinkuin rotat. Wonkan kannalta on siis suhteellisen sama onko se täällä vielä viikon vai vuoden. Rottien kohdalla taas muksut saisi mieluiten mahdollisimman äkkiä uusille omistajilleen, etenkin urokset joille kodinvaihto on vanhempina isompi shokki.    

Häkit tänään

Häkit näyttivät siivouksen jälkeen vielä hiukan autioilta, joten intouduin tekemään niihin tänään muutamia pikkulisäyksiä. Likat ja pojat saivat pesussa olleet putket, pikkupojat Sputnikin ja likat lisäksi pari roikkujuttua lisää. Samalla intouduin laittamaan Janinalle pientä viriketilausta, että saa rotille taas muutamia uusia juttuja testattaviksi. Sen myötä pitäisi ehkä käydä taas nuo vanhat virikkeetkin läpi, löytyykö niistä jotain joka ei ole omille rotille niin mieleen. Tavoitteena kun olisi että rottavirikkeet riippuja ja kankaita lukuunottamatta mahtuisivat jatkossakin tuohon yhteen kaappiin (siis ne jotka eivät ole kulloinkin häkeissä). Tosin aika kangasvoittoinen tuo Janinalle lähtenyt tilaus kyllä on, eli valtaosa kuuluu virikekaapin sijasta riepukaappiosastoon.

Poikien häkissä olisi kyllä yhä tyhjää tilaa, eli niille koetan keksiä huomenna varmaan vielä jotain. 

Likkojen linna

Poikien kämppä

Pikkupoikien junnula

Lilianin mammailuboksi

Likkalauma laajana

Tänään oli hyvin aikaa kuurata laumojen häkit, joten päätin samalla vieroittaa Vanamon muksut ja siirtää Vanamon tyttöineen likkahäkkiin. Nyt likkahäkissä onkin väliaikaisesti kunnolla vilinää laumakoon ollessa kolmetoista - tosin vain siihen asti kun osa muksuista lähtee maailmalle. Mammat ovat kaikki ottaneet muksut todella hyvin vastaan ja etenkin Eliza tuntuu jopa tykkäävän kakaroiden kanssa touhuilusta. Muksujen omat mammat sen sijaan nauttivat enemmän aikuisseuran tuomasta vaihtelusta kakarakesteilyn jälkeen.

Vanamon tytöt ovat olleet innoissaan likkahäkin tuomasta lisätilasta ja uusista kiipeilymahdollisuuksista, pikkuisten maailma kun laajeni kertarysäyksellä. Vanamon pojat joutuvat puolestaan tyytymään entisen kokoiseen asumukseen, mutta nekin saivat uutta seuraa Yorkiesta ja DaCaposta. Hetken harkitsin että olisin yhdistänyt kaikki junnupojat tänään aikuisten poikien kanssa samaan tapaan kuin junnutytöt likkalaumaan. Päätin kuitenkin odottaa vielä ainakin viikon verran, eli sen aikaa että Halla ja DaCapo lähtevät uuteen kotiinsa. Mikäli Yorkiella ja Kuuralla ei ole vielä siinä vaiheessa uutta kotia tiedossa, totutan ne todennäköisesti omien poikien seuraan uutta kotia odottelemaan.

Lilian palasi tänään kanssa kotiin ja Tapsa jaksoi koko hissimatkan alhaalta ylös ihmetellä, kuinka tutun näköinen nassu boksista kurkkii ja kuinka neidin silmätkin ovat yhtä kauniin punaiset kuin aina ennenkin. Mie olisin ollut itse selvästi enempi ihmeissäni jos neiti olisi Teemun luona kovin erinäköiseksi vaihtunut ;) Lilianille laitettiin nyt suoraan oma mammailuhäkki olohuoneeseen, että se saa alkaa jo rauhassa tehdä pesää ja valmistautua synnytykseen ilman likkalauman hyörinää.

Häkkien putsaukseen jälkeen laitoin jokaisella laumalle oman helpon namijemmalelun, eli nameilla täytetyn kananmunakennon. Tällä kertaa en edes lisännyt haastetta ripustamalla kennoja mahdollisimman vaikeisiin paikkoihin. Rotilla kuuluikin siinä silti hyvä tovi kennoja pyöritellessä ja isoimmat namit jotka eivät mahdu tippumaan kennojen raoista ovat yhä suurimmalta osin hyvässä tallessa. Likkahäkissä muutama neideistä keskittyi poimimaan kennosta alakertaan tippuvia pikkunameja muiden pyöritellessä kennoa kakkoskerroksessa.

Vilisevää hiljaiseloa

Kismet <3

Kotona olevat muksut ovat yksi parhaita kuluvan ajan näyttäjiä. Tuntuu että pari viime viikkoa on vain vilistänyt ohi vaikkei
olekaan ehtinyt tekemään mitään sen kummempia. Tänäänkin töissä jotenkin iski, että nythän on taas viikonloppu, vaikka tuntuu että vasta äsken oli perjantai. DaCaposta ja Yorkiesta on tullut kuitenkin jo valtavia Vanamon muksuihin nähden. Alkavat olla pojat jo ihan teinin oloisia, vaikka ne vasta äsken olivat pieniä untavapalloja. Että kai ne päivät ovat tosiaan jossain välissä olleet, kun ne muksuissakin niin selvästi näkyvät. Neideillä kasvutahti on sentään aavistuksen hillitympi, vaikkei etenkään Kismet kyllä mikään ihan minimini enää ole.

Itsellä alkaa olla jo pieni poikueuupumus päällä vaikka kaikki muksuista ovatkin maailman suloisimpia - tai pikemminkin juuri siksi. Nyt kun kotona on neljä häkillistä täynnä hyvin huomionkipeitä ja uteliaita sylirottia, jotka kaikki haluaisivat livahtaa suoraan hihaan ja olkapäälle. Tuntuu ettei sitä mitenkään repeä niin moneen suuntaan ja aina jostain häkistä kurkitaan pettyneinä ettät ettet kai sie vielä lähe kun tahtoo jaloittelemaan ja syliin. Kaksikymmentä rottaa vaatii selvästi enemmän kuin kaksi syliä. Poikasten kohdalla

DaCapo & Yorkie

onneksi voi kuitenkin aina muistuttaa itseään tilanteen väliaikaisuudesta: rottala rauhoittuu taas poikueiden jälkeen ja sitten jonkin ajan jälkeen tätä kuhinaa tulee jopa ikävä. Vaikka kyllä sitä on koittanut jo vähän vuodenvaihdetta miettiä, miten seuraavat poikueet saisi parhaiten porrastettua niin ettei olisi kahta yhtäaikaista poikuetta (ja samaan aikaan ihmettelen miten jotkut selviävät vielä useammasta - Janinakin odottelee viittä kakaralaumaa :)).

Sitä rottalan täydellistä rauhoittumista saadaan kuitenkin vielä odottaa... ;)

Lilianin viime kiimasta on nyt kaksiviikkoa ja neidin maha on lähtenyt kasvuun. Niinpä sen kotiinpaluun aika lähenee ja ensiviikolla pitäisi olla jo laskettukin. Saija ehti kyllä ehdottaa sellaistakin järjestelyä, että hakisi Lilianin nyt heille  ja neiti synnyttäisi sielä. Me kun olemme Tapsan kanssa lähdössä kesäkuun puolivälissä äidin synttäreille, eikä muksujen tarvitsisi siten olla keskenään täällä tai reissata Saijan luo hoitoon. Muksut mammoineen olisivat kotiutuneet tänne sitten Tamperereissun jälkeen. Mikäli kyseessä olisi oman naaraani sijoituspoikue olisin todennäköisesti suostunut ilomielin. Tapsa on kuitenkin odottanut Lilianin poikuetta jo kuukausia ja nyt neidin paluuta neidin lähdöstä asti, joten hän ei arvatenkaan lämmennyt ajatukselle. Niinpä sovittiin että

Vanamon kakarat

hän tulee Tampereelle lyhyemmäksi aikaa ja palaa sitten kotiin muksujen luo. Hän kun ei kuitenkaan tykkää olla koko viikonloppua poissa kotoa, eikä etenkään siinä tapauksessa jos se tarkoittaisi vielä kolmea lisäviikkoa ilman Liliania ja poikasten ensiviikkojen missaamista (hyvä että sain Tapsan suostumaan edes lähtemään Tampereelle tuon Saijan ehdotuksen jälkeen ;)).

Lilianin poikueen kohdalla voin kuitenkin itse vaihtaa jo vapaammalle, koska Tapsa on kuulemma varannut Lilianin muksuille vielä monta kertaa enemmän rapsutuksia ja huomiota kuin Soodan ja Vanamon poikasille yhteensä. Tapsalle Soodan jaVanamon muksut kun olivat enemmän vain söpöjä kakaroita, Lilianin muksut taas ovat hänen toisen rottansa ensimmäinen poikue, eli jotain todella spesiaalia.

Siskokset söpöilee

Pikkukiipeilijä

Viikonloppureissailua

Viikonloppu meni Tampereella ja sen myötä kolme muksua lisää on nyt maailmalla. Fami, Flake ja Henry (+ Janinan pieni) kun jäivät matkasta reissun varrella. Muutama muksu sen sijaan palasi vielä takaisinkin päin, sillä Tapsan pyynnöstä Mimosa ja Kismet lähtivät kanssa mukaan treenaamaan boksireissaamista. Tai oikeastaan vain olemaan mukana: Tapsa ei halunnut olla edes yhtä yötä pois Mimosan luota nyt kun Liliankin on vielä reissussa.

Saa nähdä kuinka helppoa Tapsalle tulee olemaan kuukausi reissussa ilman rottamuksia. Se kun meillä on yhtenä erona mitä reissuihin tulee: minua ei ollenkaan haittaa saada välillä lomaa rottamuksista, kun taas Tapsalla tulee paljon äkempää ikävä omia pieniään. En tiedä vaikuttaako se asiassa kuinka paljon, että minulla on kuitenkin ollut eläimiä "aina" ja viikonkin mittaiset erossaolot ovat koko elämäni ajalta laskettavissa vielä kahden käden sormilla (itseasiassa yksikin käsi taitaisi riittää...). Tapsalla lemmikillinen elo taas on alkanut vasta hiljattain. Itse en siis ole juurikaan päässyt nauttimaan täysin vastuuvapaasta ja eläimiin sitoutumattomasta ajasta, enkä sitä ole kyllä laajemmassa mittakaavassa koskaan kaivannutkaan. Reissuaikainen eläimettömyys on mukavaa, mutta olisi täysin outoa olla tilanteessa jossa kotona ei odottaisi yhtään eläintä reissulta palatessa. Siihen kaikenmoiset vaihtosuunnitelmat ovatkin aina omalta osaltani kariutuneet - puolivuotta tai vuosi yhtäjaksoisesti poissa olisi vain yksinkertaisesti liian pitkä aika.

Tampereelta palattua olen koittanut hieman rustailla yhtä artikkelia Rapinaan, mutta olen ollut kamalan huono istumaan sisällä koneella. Töiden jälkeen on pakko päästä vähintään parvekkeelle lueskelemaan mutta vielä mieluummin kävelylle jos ilma suinkin sallii. Viime vuotinen kesä oli niin kertakaikkisen masentava, että tänä vuonna tahdon ottaa kesästä kaiken irti. Tuon yhden artikkelin aion siitä huolimatta tapella valmiiksi, kun en ehtinyt viime Rapinaankaan mitään kirjoitella, vaikka luulisi ettei neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti olisi edes haaste kun blogiin tulee rustailtua paljon useammin. Se on kuitenkin kai vain niin erilaista kirjoittamista (huomaahan sen täälläkin - mitä vähemmän ehdin istua koneella, sitä enemmän postaukset keskittyä kuulumisiin jonkin laajemman temaattisen postauksen sijaan. Ehkä saatte niitä taas kun ilma huononee ;D).

Vanamon muksutkin ovat kasvaneet valtavasti. Eivät ehkä kooltaan (tai sitten ne vain tuntuvat niin kirpuilta noiden Soodan muksujen rinnalla), mutta olemukseltaan. Muksut kiipeilevät seiniä pitkin jo kuin vanhat tekijät ja nukkuvat kasassa riipparissa. Niistä on siis tullut ihan rottia. Viikon päästä on edessä jo vieroituskin ja Kuura pääsee muuttamaan DaCapon ja Yorkien seuraan. Likkojen suhteen vielä arvon, uskaltauduinko yhdistämään vielä Vanamonkin muksuineen muuhun likkaporukkaan. Tällä hetkellä likkalauma tuntuu kyllä niin sopuisalta ja toimivalta että saatan hyvinkin tehdä sen. On sitten jonkin aikaa häkissä populaa suhteessa sen kokoon ;)

Ensimmäinen muksu maailmalla

Soodan kakarat tulivat luovutusikään torstaina ja eilen Erika kävi hakemassa Jappin kotiin. Ensimmäinen kakaroista on nyt siis omassa kodissaan. Talouden rottamäärä ei kuitenkaan välittömästi laskenut, sillä juuri ennen Jappin lähtöä Janina kävi tuomassa tänne yhden rottatytön lisää. Tämä neiti on tosin varsin lyhytaikainen vieras; se saapui eilen illalla ja lähtee jo tänään uuteen kotiinsa Tampereelle. Samalla reissulla lähtee sitten omiakin muksuja maailmalle, tällä kertaa Fami, Flake ja Oh'Henry.

Tällä viikolla minulla oli vielä suunnitelmissa napata kaikista Soodan poikasista uudet yksilökuvat, sellaiset joissa kakaroilla olisi silmätkin auki. Se nyt sitten jäi - tajusin vasta eilen illalla Jappin lähdettyä että nyt on liian myöhäistä. Etenkin kun tällekin päivälle sovittiin lähtö varsin aikaiseksi. Viimeinen viikko osan Soodan muksuja kanssa on mennyt niin kamalan nopeaan. Vaikka sitä on täysin hyvin tiennyt että muksut alkavat olla jo niin isoja, ei sitä ole kuitenkaan jollain tasolla tajunnut.

Kismetin ja Mimosan ohella tänne kuitenkin vielä jää KitKat, Yorkie ja DaCapo. KitKat odottaa Kasteen ehtimistä

DaCapo & Yorkie

luovutusikään ja muuttaa sitten sen ja yhden Janinan kasvatin kanssa Jyväskylään. Yorkie ja DaCapo puolestaan yhä odottelevat omia ihmisiään - ja toivottavasti löytävät ne pian. Alan nimittäin olla koko ajan ihastuneempi Yorkien puuhakkuuteen ja uteliaisuuteen, mutta en silti tämänhetkisessä tilanteessa halua kasvattaa uroslaumaa, en etenkään junnuilla. Kävinkin laittamassa loppuviikosta pojista uusia ilmoituksia, jos joku niistä bongaisi pojat itselleen.

Vanamon muksujenkin kohdalla ollaan nyt tilanteessa jossa pitäisi alkaa mainostaa poikasia aktiivisemmin. Soodan poikueen kautta löytyi jo varaajat kolmelle Vanamon tytölle, yksi poika menee sijoitukseen ja yksi tyttö jää kotiin. Niinpä nyt ennen ilmoittelun aloittamistakin Vanamolta on vapaana vain kaksi tyttöä ja yksi poika. Katsoo jos tuon pikku essex pojan saisi vaikka kimpassa noiden isompien poikien kanssa :)

Janinan täällä poiketessa näytin hänelle myös nuo poikueet saadakseni vielä toisen mielipiteen niin Soodan blondien väreistä kuin Vanamon essex tyttöjen tasosta. Soodan blondien osalta Janina oli kanssani samaa mieltä rekkaripapereihinkin päätyneestä värisuorasta. Alun kolme kertaa topaz essex kun vaihtui siihen muotoon kaksi topaz essexiä (Mimosa ja Oh'Henry) ja yksi buff essex (Flake). Vanamon tytöistä pyöriteltiin etenkin Usvaa ja Sumua, jotka ovat ne poikueen fiksuimmain näköiset ja joista kummallakin on omat vahvuutensa - toisella perusvärissä ja toisella mahan kuvioinnissa. Itse pidin enemmän myös tummemman kyljistä, mutta sen maha oli kieltämättä jäänyt itselläni liian vähälle huomiolle (päädyin vaihtamaan kotiinjäävän, mutta koska kumpaakaan neideistä ei ollut vielä varattu, vaihdoin nimet. Kotiin jäävälle neidille jää siis yhä nimeksi Usva). Siinä pikkuneitejä pyöritellessä taisi käydä myös selväksi kuka yleensä joutuu olemaan siinä hommassa miun kanssani. Tapsa tuli nimittäin aika tottuneesti esittelemään siihen muksujen kylkiä ja muita, kun kysyin häneltä vielä varmistusta olinko katsonut Usvan ja Sumun oikein kumpi on kumpi. Tapsa osaa nykyään katsoa myös paripäiväisten sukupuolet varsin hyvin, koska mie tykkään varmitella ;)

Yksilökuvat Vanamon pienistä

Eilen illalla porukan nuorimmaisetkin avasivat silmänsä ja niinpä pikkuiset pääsivät tänään kuvattaviksi. Kuvaamisessa tein kyllä sen virheen, että ajoitin sen siihen kun muksut olivat juuri heränneet. Virtaa siis riitti ja jouduin poistamaan satoja kuvia joissa näkyi vain tyhjä pöytä tai pieni hännänpää. Mutta satojen kuvien joukosta löytyi lopulta ainakin yksi ok otos jokaisesta nakerosta.

Laineen lempiposeeraus

Laine ja punkkaritukka

Tyrsky

Kaste

Kaste juttelee mieluummin lohikäärmeelle kuin kameralle

Sade katselee kaukaisuuteen

Sateen nassu

Usva tyttö

"Häntä pystyyn ja menoksi!"Usva

Sumu-neiti

Kuura

Kuura Kuikuaa

Halla

Asunnon sisäistä muuttoliikettä

Vanamon häkki alkoi olla selvästi siivouksen tarpeessa, joten vaihdoin neidin muksuineen samalla isompaan häkkiin. Vanamon muksujen kun pitäisi alkaa availla silmiään ylihuomenna ja sen jälkeen vauhtikin lähtee nopeasti karttumaan. Asiaa hetken harkittuani tein myös muita järjestelyjä: Soodan pikkupojat saivat muuttaa häkkeineen takaisin rottalaan ja Vanamo muksuineen siirtyi niiden paikalle olohuoneeseen. Saavat porukan pienimmätkin alkaa sitten enemmän totutella häkin ohi kulkevaan liikenteeseen ja asumisen ääniin.

Soodan pojilla on ollut nyt juoksupyörä junnulassaan ja pikkuisen alkuihmettelyn jälkeen pikkuiset ovat tykänneet siitä kovin. Pyörän kapeasta mallista huolimatta pyörässä juostaan välillä kaksi muksua rinnakkain. Vauhtia ja virtaa noilla riittää kyllä juoksupyöräilystä huolimatta myös kunnon kisailuun ja painimatseihin veljien kanssa. Kakarat ovat oikeita ikiliikkujia - etenkin porukan vilkkain Yorkie. DaCapo on puolestaan alkanut vaihtaa itselleen samanlaista kesätukkaa kuin KitKatilla on ja Tapsa on entistä enemmän ihmeissään siitä mitä mie noissa rexeissä oikein näen - eihän muksuilla pysy turkkikaan päällä...

Herneviljelmän lopullinen hävitys alkoi tänään likkojen toimesta

Sputnik on kanssa ihan huippu - ja Eliza paras lastenvahti tässäkin hommassa

Vanamon nakeroiden päiväuniaika

Kasan päällimmäisenä agoutisiskokset Laine ja Tyrsky

...ja nimistä vielä. Nyt ne tosiaan löytyvät lopuiltakin Vanamon muksuilta. Essex tytöistä tuli aiemmin mainitut Usva, Sumu, Sade ja Kaste. Agoutitytöt saivat nimiksiin Laine ja Tyrsky ja essex pojat Halla ja Kuura :) Harmi vain ettei blogissa ole mahdollista tagata kuvia samaan tapaan kuin facebookissa - näihin kasakuviin poikasten nimeäminen kun on hieman hankalahkoa niin että oikeasti selviäisi kuka kukakin on.

Vilinää ja vilskettä

Likkojen ruokatauko

Yhdeksän poikasta toisella mammalla ja kahdeksan toisella ei kuulosta äkkiseltään mitenkään mahdottomalta määrältä.
Viime päivinä seitsemäntoista rotanpoikasta on kuitenkin alkanut tuntua vähän siltä. Tilanne oli helpommin hallittavissa silloin kun Vanamon muksut olivat pieniä karvattomia nakkeja parhaimmillaan saippuapalasukelluksia tekevien sokeiden seikkailijoiden sijaan. Ja toki tilannetta helpotti myös se kun muksut olivat vielä kahdessa häkissä kolmen sijaan. Täällä siis riittää viiksiä ja vilinää monen pienen huomionkerjääjän muodossa. Sen kun Soodan muksutkin ovat jo oppineet: heti jos häkille menee, niin luukulle änkee monta pientä rottamusta hakemaan osaansa huomiosta.

En silti valita. Suloisia nuo ovat kaikki ja pieniä niin kovin vähän aikaa. Silti sitä jo hieman odottaa sitä kun osa isommista muksuista lähtee ensiviikolla uusiin koteihinsa, jolloin aikaa ei tarvitse jakaa taas ihan niin monen pienen kanssa. Sitähän illat kun tällä hetkellä pitkälti ovat; ensin paijaillaan hetki Vanamon kakaroita, sitten otetaan Soodan tytöt sohvalle katseluseuraksi javaihdetaan tytöt jossain kohtaa poikiin. Sitten käydään rottalassa lepyttelemässä aikuisia likkoja ja poikia, jotka kokevat jääneensä liian vähälle huomiolle. Niin sitten paapotaan vielä pikkuisen aikuisiakin samalla kun katsellaan likkakakaroiden temmellystä isossa häkissä.

Tutustumista (KitKat on vaihtanut kesäkarvaan - onneksi ohimenevästi ;))

Pikkulikat kun tuli tosiaan laitettua yhteen likkalauman kanssa torstaina. Ensimmäiseksi yöksi jätin koko likkaporukan vielä varuiksi sinipohjaiseen häkkiin, vaikka totutus näytti menevän alusta asti hyvin rauhallisissa merkeissä. Aikuiset olivat hyvin pitkäjänteisiä kakaroiden suhteen, eivätkä protestoineet edes sitä kun muksut käyttivät niitä pehmikkeinä hypätessään alas seinältä... Myös siirto pikkuhäkistä likkojen vakilinnaan sujui täysin ilman konflikteja ja piipittämisiä. Ainoa jolla on tuntunut olevan hieman tätä järjestelyä vastaan on Vanamo, jonka nostan likkahäkkiin silloin kun katson läpi sen muksuja. Vanamo ei ihan tunnu arvostavan sitä, että pääsee kakaroiden keskeltä toisten kakaroiden luo, vaan pyrkii etsimään itselleen oleskelusopen kauempaa kakaroista, mieluiten kuitenkin läheltä lauman muita mammoja.


Vanamon kakaroiden kohdalla odotellaan jo hiljalleen

Jaloittelumahdollisuuksien tutkailua

silmien aukeamista, jonka pitäisi tapahtua alkuviikosta. Tällä kertaa kun päätin jättää yksilökuvien nappaamisen siihen. Sitten pääsee aloittamaan myös aktiivisemman kotien etsinnän, vaikka muutamille kakaroille taitaakin olla koti jo tiedossa - lopulliset varaukset odottelevat sitä että saan lyötyä kotiinjätettävän lukkoon ja nuo yksilökuvat otetuiksi :) Kotiinjätettäväkin on kyllä alkanut nyt varmistua - yksi agouti essex tytöistä tuntuu erottuvan edukseen jaTapsakin on saanut miut jo kohtalaisen vakuuttuneeksi siitä että se olisi siitä huolimatta myös helposti erotettavissa laumassa. Sijoitustakin voin sen kohdalla yhä harkita, jos sopiva koti ilmaantuu, mutta todennäköisemmältä silti näyttää että Usva jää ihan kotiin.

Yhteisruokailu

Pienempiä muksuja ja muutakin

Alkuun yritin ottaa tytöistä yhteiskuvaa

Edellisestä postauksesta on ehtinyt vierähtää taas useampi päivä, koska en ole yksinkertaisesti ehtinyt tajuta ajankulumista
- päivät ovat vain menneet. Nyt vapaapäivänä on sitten taas aikaa pysähtyä, tai oikeastaan se pysähtyminen alkoi jo eilen; miun piti pieni hetki lueskella kirjaa muksujen häkin vieressä (ei sentään muksuille . kyseessä on jännäri ;)) ja nukahdin sujuvasti olkkarinmatolle. ...niin mitä univelkaa muka? Tänään olinkin sitten ylhäällä taas heti kuuden jälkeen nukahdettuani eilen normaalia aikaisemmin. Olen jo alkanut luopua toivosta että vapaalla saisi nukuttua pitkään, mutta on tässä hyvätkin puolet. Vaikkei olla vielä lähelläkään hellelukemia, niin rottamukset tuntuvat olevan tähän aikaan virkeämpiä kuin puolilta päivin.

Alkuviikon rotakkaista jutuista mainitsemisen arvoisin taitaa olla Lilianin miehelään lähtö. Emme onnistuneet äkkiseltään löytämään päivää joka olisi käynyt sekä meille, Saijalle että Teemulle, niin oikaisimme kuviota hiukan. Sen

Sitten jaoin porukan kahtia: kasan päällimmäisenä rosokylkisin Kaste

sijaan että Saija olisi tullut hakemaan sijoitustyttönsä täältä meiltä ja vienyt sen Teemulle, lainasimme Tapsan kanssa automme ja lähdimme viemään tyttöä itse. Teemun uusi asunto löytyikin helposti navin kanssa ja nyt Tapsakin pääsi näkemään missä ja kenen kanssa hänen pikkuisensa viettää seuraavat ehkä muutamat viikot. Siihen asti Tapsalla onkin kotona vain puolikas oma rotta eli Mimosa, mikä entisestään lisää Tapsan odotusta. Ensisijaisesti siitä, että Lilian palaa kotiin ja toissijaisesti sen suhteen mitä neidin poikueeseen sitten syntyykään. Itsekin vasta tajusin, ettei minulla ole Lilianin poikueesta sanan sanaa poikueet-sivulla, vaikka yleensä merkitsen sinne myös kaikki sijoituspoikueet ja omien naaraiden muita poikueita. Jotenkin asia ei ole tullut edes mieleen nyt, kun kyseessä on Tapsan naaraan sijoituspoikue. Pitänee ehkä korjata asia ja udella Saijalta jossain kohtaa Lilianin sulhon nimeä.

Vanamon poikaset ovat kasvaneet kovaa vauhtia ja nyt pienillä alkaa olla turkitkin päällä - meillä on siis kokonainen

Neljäkään muksua ei kyllä koko aikaa poseerannut hyvin yhdessä

poikueellinen kaunista agoutia. Ei sillä että asia olisi tullut kovin yllätyksenä, kun molemmat vanhemmatkin ovat agouteja. Kyllä sitä silti ehkä muutamaa "ylläriä" odotti, kun kumpikaan vanhemmista ei kuitenkaan ole suvultaan pelkkää agoutia. En sitten päätynyt karsimaan Vanamon poikuetta toiseen kertaan, eli lopulliseksi poikasmääräksi jäi kahdeksan: kuusi naarasta ja kaksi urosta. Naaraista neljä on essexejä ja kaksi yksiväristä, pojista kumpikin on essexejä. Pienten nimiteema on jo lyöty lukkoon, mutta nimet ovat vielä hiukan työnalla. Osille muksuille nimet ovat jo tarttuneet, mutta muutamille haetaan vielä omia teemaan sopivia nimiä. Yksilökuvia en ihan vielä lähtenyt muksuista nappaamaan, vaan niiden kanssa odotan tällä kertaa varmaan siihen silmien aukeamiseen. Koitin kuitenkin saada kuvista jo vähän yksilöidympiä pelkkien kasakuvien sijaan :)

Essex-tytöt kastetta lukuunottamatta: ensin Usva ja Sumu, ja reunimmaisena se toinen pet tasoisempi eli Sade.

Soodan muksut alkavat puolestaan olla jo isoja. Luovutusikä tulee täyteen ensiviikon lopulla ja tänään ajattelin erottaa tytöt

Yksiväriset tytöt

ja pojat toisistaan. Naaraspoikasten suhteen
harkinnassa on ollut niiden siirtäminen emonsa kanssa naaraslaumaan rottamaisuuksia opettelemaan, nyt kun naaraslauma on taas pienempi ja rauhallisempi. Lauman ollessa isoimmillaan kun tuota ei ikinä viitsi tehdä, kun hälyä ja muuttujia on silloin turhan paljon. Mutta nyt tuolla on vain Eliza ja Libna, joista jälkimmäinen on reviirin suhteen rauhoittunut paljon (ahmatti se on kyllä edelleen). KitKatkin kun on kuitenkin jäämässä meille vielä siihen asti kun Vanamonkin muksut ehtivät luovutusikäisiksi. Pojille putsaan sitten poikueen nykyisen häkin omaksi ensiasunnoksi. Hetken leikin myös ajatuksella ainakin vielä vapaiden poikien DaCapon ja Yorkien siirtämisellä uroslaumaan odottelemaan omaa kotiaan, mutta se taitaa kuitenkin jäädä väliin koska vaikka uroslaumassa on ollut viime aikoina rauhallisempaa, en koe lauman olevan silti vakain mahdollinen. Niin ei viitsi sitten lisätä siihen ylimääräisiä muuttujia haurasta tasapainoa koettelemaan. Silloin asia olisi tietenkin eri, jos jokin pojista olisi jäämässä kotiin.

Vanamon pojat: alempi pojista menee sijoitukseen Erikalle

Ja loppuun sitten vielä pari häkkikuvaa, kun tajusin etten edes muistanut kuvata häkkejä viime siivouksen jälkeen. Pojat saivat silloin itselleen banaanilaatikkomajan kankailla ja ekokuidulla ja maja on ollut pojille kovin mieleen.

Likkojen häkki tänään.

Poikien häkki tämän hetkisessä asussaan

Vapaita poikia ja muita muksuja

Soodan muksut lähestyvät pikkuhiljaa luovutusikää ja ensiviikon torstaista alkaen kakarat alkavat olla valmiita maailmalle. Soodan tytöille onkin jo kaikille koti tiedossa, mutta pojista kolme odottelee vielä omia kesyihmisiään. Nuoret herrat Oh Henry, DaCapo ja Yorkie ovat siis varattavissa yksin tai yhdessä rottamaisiin koteihin - yksin toki vain siinä tapauksessa, että kotona on jo muuta laumaa odottamassa.

Ensi viikon jälkeen alkaa sitten kotien etsintä myös Vanamon pienokaisille. Vanamon pienillä on ikää kohta viikko ja nyt muksut alkaa olla jo helpompi erottaa yksilöinä - ainakin nuo essexit. Mikäli nuo molemmat yksiväriset agouti tytöt jäävät poikueeseen, voi olla että niitä en edes ehdi oppia erottamaan toisistaan poikasten täällä ollessa. Osien essexien kyljet ovat levinneet jo nyt niin kauniin pirstaleisiksi, että niistä tietää jo varmuudella että ne ovat lähdössä lemmikkikoteihin. Poikienkin kohdalla ero kuviossa on jo nyt niin selvä, että pystyin jo eilen esittelemään Erikalle Jappin tulevan kämppiksen.

Oh Henry

 

 

Yorkie

 

 

 

 

DaCapo ja Oh Henry, Yorkie taustailee

Oh Henry peseytyy

DaCapo jauhovarpaineen ja veljineen

Yorkie peseytyy

Fami, KitKat ja Flake

KitKat peseytyy

Ruokatauko

Kotiin jäävät Kismet ja Mimosa (MilkyWay) ja sijoituskotiin suuntaava Japp

Tähystelyä

Mimosa riipparissa

Vanamon kakarat 6vrk

Vanamon kakarat 6vrk