Yhdelle seuraamalleni foorumille linkitettiin eläintarhoille asetetut minivaatimukset eläintarhoissa majoitettavien eläinten elintilan suhteen. Mielenkiintoiseksi tämän listauksen teki se, että joukossa on paljon myös lemmikkinä pidettäviä lajeja. Lemmikkilajien suhteen eläintarhojen tilavaatimukset eivät ole kuitenkaan missään linjassa siihen, kuinka paljon saman lajin yksilö tarvitsee lain mukaan tilaa lemmikkinä ollessaan. Yhtenä esimerkkinä marsu: lain mukaan lemmikkimarsulla pitää olla minimissään 0,3 neliömetriä tilaa, samanlajinen villimpi yksilö taas vaatii eläintarhassa pidettynä tilaa vähintään 10m2. Rottienkin kohdalla ero oli iso, muttei yhtä iso: eläinsuojelulaki säätää lemmikkirottien minimihäkkikooksi 0,12m2 ja eläintarhassa elävien 2m2. Lemmikkirotille asetetun rajan meidän kaikki vakihäkkimme ylittävät helposti, mutta edes likkahäkki ei pääse eläintarhaminimiin: likkahäkin pohjapinta-ala on vain 1,08m2.
Mielenkiinnosta tuli kurkittua myös maaoravien häkkiminimiä. Mies kun on oraviin ihastunut ja puolivakavissaan joskus ehdottanut eikö sellaisiakin voisi joskus meille tulla. Itse toppuuttelin vedoten tilakysymykseen: oravat ovat erittäin aktiivisia ikiliikkujia ja niille olisi hyvä laittaa ihan minimissään yhtä iso häkki mitä rottalikoilla nyt on. Eläintarhoja koskeva lainsäädäntö on kuitenkin selvästi vielä vahvemmin sitä mieltä, että oravien tilantarve on rottiin verrattuna omaa luokkaansa. Eläintarhassa maaoravia ei saa pitää asumuksessa jossa on alle 20m2sisätilaa ja alle 40 neliön ulkotarha. Meidän 4h+k asunnosta moinen kompleksi veisi 3/4 osaa - jos siis fuskattaisiin ja muutettaisiin koko 60 neliötä sisätilaksi.
Keskustelussa perusteita eri tilavaatimuksille haettiin monesta suunnasta. Joidenkin mielestä eläimet vaativat eläintarhoissa enemmän tilaa siksi, että ne pääsevät paremmin suojaan yleisöltä niin halutessaan. Osan mielestä olennaisin ero on taas siinä, että lemmikit pääsevät välillä myös asumuksensa ulkopuolelle ja että ihminen tarjoaa niille enemmän virikkeitä. Totta toki kaikki, mutta silti ero on mielestäni mittava. Esimerkiksi monilla jyrsijöilläkin se häkin ulkopuolella vietetty aika jää reilusti alle vuorokauteen viikossa. En ole tokikaan sitä mieltä, etteikö onnellinen rotanelämä olisi mahdollista alle parineliöisessäkin häkissä, mutta silti lemmikkien tarvitseman tilan arvioiminen niin alakanttiin lajitovereihin nähden hieman ärsyttää. Yhtälailla lemmikkinä pidettävillä eläimillä on tarve liikkua ja toteuttaa itseään, ei vain sopia mukavasti lastenhuoneen nurkkaan tai pieneen keskustayksiöön. Toki rotta saa sosiaalisena eläimenä paljon irti myös ihmisen kanssa seurustelusta ja asuntoköpöttelystä, mutta silti asumukseenkin olisi hyvä panostaa.
Aina välillä törmää etenkin nuorempiin eläinharrastajiin jotka haaveilevat siitä, että aikuisina heillä on oma asunto ja kunnon kotieläintarha runsaine lajikirjoineen. Omaan kotiin muutettuaanhan kun voi viimeinkin hankkia mitä eläimiä vain haluaa - kuten rottia, käärmeitä ja lintuja (itse sain näistä vain rottia kotikotoa asuessa ja nekin vasta yhdeksän vuoden suostuttelun jälkeen). Kannattaa kuitenkin miettiä, miten sen kotieläintarhan haluaa toteuttaa. Voisiko se itselle toimivin tapa ehkä sittenkin olla ottaa hieman enempi mallia eläintarhojen asumuskoista kuin lajimäärästä. Meillä ainakin koitetaan jatkossa panostaa entistä enemmän rottamuksiin uusien lajituttavuuksien sijaan.
Tässä vielä linkki noihin eläintarhaminimeihin: http://www.mmm.fi/attachments/elo_elainlaakintolainsaadanto/f-osio/6DXZIYah0/f30fi.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti