sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Vilinää ja vilskettä

Likkojen ruokatauko
Yhdeksän poikasta toisella mammalla ja kahdeksan toisella ei kuulosta äkkiseltään mitenkään mahdottomalta määrältä.
Viime päivinä seitsemäntoista rotanpoikasta on kuitenkin alkanut tuntua vähän siltä. Tilanne oli helpommin hallittavissa silloin kun Vanamon muksut olivat pieniä karvattomia nakkeja parhaimmillaan saippuapalasukelluksia tekevien sokeiden seikkailijoiden sijaan. Ja toki tilannetta helpotti myös se kun muksut olivat vielä kahdessa häkissä kolmen sijaan. Täällä siis riittää viiksiä ja vilinää monen pienen huomionkerjääjän muodossa. Sen kun Soodan muksutkin ovat jo oppineet: heti jos häkille menee, niin luukulle änkee monta pientä rottamusta hakemaan osaansa huomiosta.

En silti valita. Suloisia nuo ovat kaikki ja pieniä niin kovin vähän aikaa. Silti sitä jo hieman odottaa sitä kun osa isommista muksuista lähtee ensiviikolla uusiin koteihinsa, jolloin aikaa ei tarvitse jakaa taas ihan niin monen pienen kanssa. Sitähän illat kun tällä hetkellä pitkälti ovat; ensin paijaillaan hetki Vanamon kakaroita, sitten otetaan Soodan tytöt sohvalle katseluseuraksi javaihdetaan tytöt jossain kohtaa poikiin. Sitten käydään rottalassa lepyttelemässä aikuisia likkoja ja poikia, jotka kokevat jääneensä liian vähälle huomiolle. Niin sitten paapotaan vielä pikkuisen aikuisiakin samalla kun katsellaan likkakakaroiden temmellystä isossa häkissä.

Tutustumista (KitKat on vaihtanut kesäkarvaan - onneksi ohimenevästi ;))
Pikkulikat kun tuli tosiaan laitettua yhteen likkalauman kanssa torstaina. Ensimmäiseksi yöksi jätin koko likkaporukan vielä varuiksi sinipohjaiseen häkkiin, vaikka totutus näytti menevän alusta asti hyvin rauhallisissa merkeissä. Aikuiset olivat hyvin pitkäjänteisiä kakaroiden suhteen, eivätkä protestoineet edes sitä kun muksut käyttivät niitä pehmikkeinä hypätessään alas seinältä... Myös siirto pikkuhäkistä likkojen vakilinnaan sujui täysin ilman konflikteja ja piipittämisiä. Ainoa jolla on tuntunut olevan hieman tätä järjestelyä vastaan on Vanamo, jonka nostan likkahäkkiin silloin kun katson läpi sen muksuja. Vanamo ei ihan tunnu arvostavan sitä, että pääsee kakaroiden keskeltä toisten kakaroiden luo, vaan pyrkii etsimään itselleen oleskelusopen kauempaa kakaroista, mieluiten kuitenkin läheltä lauman muita mammoja.


Vanamon kakaroiden kohdalla odotellaan jo hiljalleen
Jaloittelumahdollisuuksien tutkailua
silmien aukeamista, jonka pitäisi tapahtua alkuviikosta. Tällä kertaa kun päätin jättää yksilökuvien nappaamisen siihen. Sitten pääsee aloittamaan myös aktiivisemman kotien etsinnän, vaikka muutamille kakaroille taitaakin olla koti jo tiedossa - lopulliset varaukset odottelevat sitä että saan lyötyä kotiinjätettävän lukkoon ja nuo yksilökuvat otetuiksi :) Kotiinjätettäväkin on kyllä alkanut nyt varmistua - yksi agouti essex tytöistä tuntuu erottuvan edukseen jaTapsakin on saanut miut jo kohtalaisen vakuuttuneeksi siitä että se olisi siitä huolimatta myös helposti erotettavissa laumassa. Sijoitustakin voin sen kohdalla yhä harkita, jos sopiva koti ilmaantuu, mutta todennäköisemmältä silti näyttää että Usva jää ihan kotiin.

Yhteisruokailu

Ei kommentteja: