Tälle sivulle olen kirjoitellut rotan hoidosta yleisemmin blogitekstien käsitellessä pääosin yleistä höpinää arjesta rottien kanssa. Tässä alkuun kuitenkin muutamia linkkejä sellaisiin blogiteksteihin, jotka saattaisivat hoito-ohje kategoriaankin kuulua (tai ainakin sitä sivuta):
BLOGITEKSTEISSÄ
Rottahäkin hankinta
Rottanäyttely pähkinänkuoressa
Kuivikekokeiluja
Rottahäkin virikkeitä 1
Rottahäkin virikkeitä 2
Poikasten karsiminen
ROTTIEN HOITO
Meillä rottien hoito pähkinänkuoressa sisältää:
Päivittäin
-vedenvaihto ja vesipullon tarkastus
-kuivaruokakupin tarkistus ja tarvittaessa kuivaruuan lisääminen
-rottien kunnon pintapuolinen tarkastus
3-7 kertaa viikossa
-rottien juoksutus vapaana asunnossa
-tuoreruuan anto rotille
1-2 viikon välein
-häkin siivous
Ennen näyttelyitä/tarvittaessa
-kynsien leikkuu
-hännän pesu
-rotan pesu
Näiden lisäksi rottia sylitellään ja silitellään muiden touhujen ohessa, ja unohdutaan välillä pitkiksi toveiksi tarkkailemaan rottien touhuja.
VARUSTEET
 |
| Fop Lagos -häkki |
Välttämättömiä häkkitarvikkeita ovat juomapullo, ruokakuppi sekä erilaiset tasot ja virikkeet. Juomapulloista meillä parhaiten ovat toimineet 320-600ml:n Classic-pullot, joita meillä on ollut käytössä rotilla jo vuosia. Pulloihin on saatavana myös metallisuojuksia, mikäli rotat innostuvat jyrsimään pulloa kalterien läpi. Tasojen ja virikkeiden suhteen mielikuvitus on rajana. Verkkotasot ovat usein käytössä umpitasoja hajuttomampia, ja muoviset virikkeet on helpompi pitää hajottuminen kuin puiset.Yksi asia jota häkistä ei tule koskaan unohtaa on lajitoveri, jonka merkitystä rotalle ei voi korostaa liikaa.
 |
| Toa-Lätt, pellavakuivike, hamppukuivike |
 |
| Kuljetusboksi |
Rottien puhdistusta varten on saatavana monia apuvälineitä, jotka voivat olla avuksi etenkin jos rottia aikoo näyttelyttää. Kotirotan kanssa pärjää kuitenkin yleensä hyvin koiranshampoolla tai laimennetulla tiskiaineella, pehmeällä hammasharjalla ja perusvoiteella. Näillä saa puhdistettua hyvin rotan hännän, sekä tarvittaessa koko rotan, jos se onnistuu itsensä pahemmin sotkemaan. Perusvoide suojaa rotan häntää kuivumiselta erityisesti pesun jälkeen. Vaaleiden näyttelyrottien kohdalla meillä on havaittu hyviksi apuvälineiksi Groomer's Goop sekä lemmikin puhdistuspyyhkeet.
 |
| Yksi meidän varahäkeistä, Ferplast Kios |
Monesti hyödyllisiksi apuvälineiksi ovat meillä osoittautuneet pieni varahäkki (esimerkiksi lomareissuja tai toipilasta varten), sekä varajuomapullo. Jälkimmäisestä on hyötyä etenkin jos vanha pullo pääsee tippumaan kovalle alustalle ja alkaa vuotaa. Niin käy yleensä vain silloin, kun ei ole varapulloa ja eläinkauppa on kiinni.
PERUSHOITO
Rottien perushoito käsittää rottien ympäristön ja niiden itsensä puhtaana pidon, sekä ruokinnan, joka käsitellään omassa kappaleessaan. Vaikka rotta onkin sitkeä ja sopeutuvainen eläin, on sillä myös omat heikkoutensa: veto, pölyinen kuivike tai siivoamaton asumus sairastuttaa rotan helposti. Likainen häntä voi puolestaan haitata rotan lämmönsäätelyä, ja siten altistaa sen esimerkiksi lämpöhalvaukselle. Häkin sijoittaminen lämpimään ja vedottomaan paikkaan, sekä sopivan tiheä siivousväli luo hyvän pohjan rotan terveenä pysymiselle. Siihen auttaa myös aivojumppa ja liikunta, jota rotille voi tarjota häkin lisäksi valvonnan alla vapaana huoneessa tai huoneistossa.
Häkin siivous
Häkin siivous tarpeeseen vaikuttaa moni asia, kuten häkin koko, rottamäärä, käytössä oleva kuivike ja häkissä olevat virikkeet. Hyvänä indikaattorina toimii usein oma nenä: viimeistään siinä kohtaa kun häkki alkaa pahemmin haista, on enemmän tai vähemmän perusteellisen siivouksen paikka. Siivoustyylejä on monenlaisia: osa tekee suursiivouksen kerran viikossa siivoamatta häkkiä niiden välillä ollenkaan, osa siivoilee vähän joka päivä pyyhkien tasoja ja vaihtaen riippumattoja. Oma tapa löytyy parhaiten ajan kanssa. Yleensä rottahäkkiä joutuu siivoamaan perusteellisemmin noin 1-2 viikon välein. Mikäli häkissä on umpitasoja, tai omalla rottalaumalla on paljon taipumusta merkkailuun, voi tasoja ja virikkeitä joutua pesemään useammin. Verkkotasoja käytettäessä virtsa valuu helpommin kuivikkeisiin, jotka myös sitovat hajuja.
Meillä häkit siivotaan noin kahden viikon välein, jolloin kaikki kuivikkeet vaihdetaan, ja kaikki tasot ja virikkeet kannetaan kylpyhuoneeseen pesuun. Pahvikopit lentävät usein siivouksen yhteydessä roskikseen. Riippumatot ja muut kankaiset virikkeet pestään koneessa, elleivät ne ole niin rikki jyrsittyjä että joutuvat poistolistalle. Puiset virikkeet pestään tiskiharjan ja kuuman veden kanssa, ja jos ne vielä pesun jälkeen haisevat selvästi, pestään ne vielä uudestaan etikalla. Etikkaa käytetään meillä välillä myös kiipeilyköysiin, jos tuntuu etteivät ne pelkällä vesipesulla lähde kyllin hajuttomiksi. Häkkiä olen itse laiskempi kantamaan pesuhuoneeseen, ja se tuleekin useimmiten pestyä paikallaan mäntysyövän tai laimennetun tiskiaineen, rätin ja höyrypuhdistimen kera. Joidenkin kuukausien välein häkitkin saavat kyllä ihan vesipesun. Juomapullo tulee useimmiten pestyä pelkällä kuumalla vedellä, ellei merkkejä levistä tai kalkkeumista ole - niiltä välttyy kyllä useimmiten jo säännöllisillä vedenvaihdoilla, niin ettei pullossa seiso sama vesi päivätolkulla etenkään kesähelteillä. Ruokakupit pyöritän useimmiten astianpesukoneessa.
Häkin siivouksen yhteydessä on hyvä myös vaihtaa häkin järjestystä. Rotat ovat uteliaita eläimiä, ja arvostavat uusia virikkeitä. Vaihtelua virikevalikoimaan löytyy paitsi eläinkauppojen valikoimista, mielikuvitusta käyttämällä myös kotoa, kirpputoreilta, luonnosta ja kierrätyskatoksilta. Rotille saa hyvin riippumattoja ja tunneleita esimerkiksi vanhoista vaatteista, ja vanhat korit ovat usein mieluisia nukkumapaikkoja. Rotille sopivia muoviputkia voi löytää rakennustyömaiden liepeiltä hukkapaloina, ja erilaiset oksat ja puiset viinipullotelineet tarjoavat hyviä kiipeilmahdollisuuksia. Heinällä, paperilla ja nameilla täytetty paperipussi voi myös osoittautua hitiksi. Jotain pientä uutta häkkiin voi lisätä myös siivouskertojen välillä rotille mielenvirikkeeksi.
Rotan puhtaanapito
Iso osa rotista on varsin puhtaita eläimiä, jotka eivät välttämättä koskaan sotke itseään pahemmin. Kuitenkin esimerkiksi likaisella tasolla maatessa tai muuten touhutessa rotan häntään, ihoon ja turkkiin voi tarttua enemmän likaa mitä rotta itse kykene puhdistamaan (ja osa rotista tuntuu soveltavan henkilökohtaisen hygieniansa ylläpidossa minimienergiaperiaatetta tehden sen eteen vain välttämättömimmän). Kotirottaa on harvemmin tarvetta pestä kokonaan, mutta etenkin hännän puhtautta kannattaa tarkkailla.
Rotta käyttää häntäänsä ruumiinlämpönsä säätelyyn ja tasapainon ylläpitoon, joten hännän kunnossa pysyminen on rotan hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Häntää hoidetaan säännöllisellä rasvaamisella (esimerkiksi Helosan ja muut hajustamattomat perusvoiteet käyvät tähän hyvin), sekä tarvittaessa pesemällä. Hännän pesemiseen riittää yleensä laimennettu astianpesuaine tai koiranshampoo, jota hierotaan kostutettuun häntään. Hännän puhdistamisessa voi käyttää apuna pehmeää hammasharjaa, jolla harjataan häntää myötäsuomuun. Sitten häntä huuhdotaan vedellä. Mikäli häntä on pahasti pinttynyt, yksi siihen monesti auttava valmiste on Groomer's Goop. Meillä Gooppia käytetään monesti näyttelyyn menijöillä, koska sillä saa hännän helposti todella puhtaaksi.
Koko rotta on syytä pestä silloin, jos sen turkki ja/tai iho on todella likainen, tai rotta on menossa näyttelyyn (virallisessa luokassa lika vaikeuttaa värin arvostelua, ja petissä kärkipaikoilla taso on monesti korkea, joten rotan pitää olla paitsi kiltti ja hyvässä massassa, myös viimeisen päälle puhdas erottuakseen edukseen). Etenkin vanhoilla uroksilla voi ihoon kertyä joskus niin paljon oranssinkeltaista karstaa, ettei iho pääse hyvin hengittämään, ellei karstaa pese pois. Rotan pesuun toimivat samat aineet kuin hännän pesuunkin, eli laimennettu astianpesuaine, koiranshampoo tai Groomer's Goop. Rottaa pestessä on syytä veroa sen silmiä ja korvia, etenkin pesuaineen suhteen. Usein rottaa saa kuitenkin pidettyä hyvin toisella kädellä aloillaan hanan alla, samalla kun käyttää toista kättä rotan huuhtomiseen. Pesun jälkeen rotta on syytä kuivata huolella, koska märkä rotta vilustuu normaalia herkemmin.
Myös rottien kynsiä on monesti hyvä leikata. Rottien kynnet harvemmin kasvavat niin pitkiksi, että ne menisivät käyrään ja alkaisivat kasvaa sisäänpäin, mutta leikkaamattomina ne ovat usein hyvin terävät ja rikkovat helposti ihoa rottia käsiteltäessä. Rotta on hyvä totuttaa kynsien katsomiseen ja leikkaamiseen pienestä pitäen, niin se sujuu myöhemmin nopeasti ja helposti. Tärkeimmät aseet rottien kynsienleikkuussa ovat hyvät sakset/leikkurit ja määrätietoisuus. Etenkin nuoret rotat saattavat monesti protestoida toimenpidetta piippailemalla ja rimpuilemalla: tästä käyttäytymisestä rotta oppii nopeimmin eroon, kun kynnet leikataan siitä huolimatta reippaasti, ja eläin palautetaan sen jälkeen namin kanssa häkkiin. Itse tulee kynsiä leikatessa useimmiten tuettua rotta toisella kädellä omaa rintakehää vasten, ja käytettyä sitten vapaata kättä kynsien leikkaamiseen. Meillä leikkuuvälineenä toimivat Fiskarsin pienet oranssit kynsisakset.
Jaloittelu
Aivan uusia tulokkaita ei tosin kannata heti lattialle laskea, vaan hieroa ensin tuttavuutta ja kasvattaa molemmin puolista luottamusta alkuun rajatummalla alueella. Kesy ja omistajaansa luottava rotta kun on huomattavasti helpompi palauttaa jaloittelureissuilta takaisin häkkiin.
RUOKINTA
Rotat ovat luonnostaan kaikkiruokaisia. Kesyrotan ruokavalio koostuu yleensä laadukkaasta kuivaruuasta, jota täydennetään monipuolisella tuoreruokinnalla. Kuivaruoka on useimmille lemmikkirotille pääravinto, jota rotilla on aina saatavilla, ja josta ne saavat kaikki välttämättömät ravintoaineet. Tuoreruoka toimii sitten lisäravintona ja kulinaarisena mielenvirkistimenä kuivaruuan ohessa. Periaatteessa rotan ruokavalio olisi mahdollista koota myös vahvemmin tuoreruuan ympärille, mutta laadukas kuivaruoka on valintana helpompi: kun tietää rotan saavan kuivaruuasta jo kaiken tarpeellisen, ei tuoreruokien ravintosisältöihin tarvitse perehtyä yhtä tarkasti. Toki tuoreruokinnassa tulee silti huomioida valintojen terveellisyys, ja kyseisen rotan/lauman ravintotarpeet, sitä vahvemmin mitä useammin ja enemmän tuoreruokaa syöttää.
Kuivaruoka
Kuivaruokia myydään rotille yleensä kahden tyyppisiä: pellettejä ja sekoituksia. Pelleteissä kaikki ravintoaineet on yhdistetty ja valmistettu määrätyn mallisiksi palikoiksi. Jokainen ruokapala sisältää siis samat ravintoaineet, eikä rotta voi valikoida ruuan joukosta vain omia herkkujaan. Sekoitukset koostuvat erilaisista siemenistä sekä mahdollisista muista ainesosista, kuten rehuista, äyriäisistä, yrteistä ja kuivatuista hedelmistä ja vihanneksista. Sekoituksissa makuvivahteita on runsaammin, mikä tuo paitsi vaihtelua, saattaa johtaa nirsompien rottien kanssa siihen, että osa sekoituksesta jää syömättä, ja sitä myöten osa pakettiin merkityistä ravintoarvoista saamatta. Nimenomaan rotille suunnattujen ruokien ostamisen sijasta osa isomman rottalauman omistajista sekoittaa ruuan itse. Tällöin pohjana saatetaan käyttää erilaisia hevosen tai muun eläimen rehuja, joista muokataan rotille sopivia lisäämällä esimerkiksi koirannappuloita ja erilaisia viljoja. Tämä vaihtoehto vaatii selvästi enemmän perehtymistä rottien ravintotarpeisiin, samaten kuin rotille sopivan ruuan koostaminen erilaisista ruokakaupoissa myytävistä kaikille jyrsijöille sopivista sekoituksista (näistä monet sisältävät myös väri- ja lisäaineita, jonka tähden niitä ei myöskään rotille suositella).
Rotille myytäviä ruokamerkkejä on lukuisia, jos laskee yhteen kaikki Suomen eläinkaupoista löytyvät sekä ulkolaista nettikaupoista Suomeen saatavat merkit. Kilohinnassa ja sisällössä on usein isojakin eroja. Omille rotille ruokaa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota ruuan terveellisyyteen ja saatavuuteen. Ruuat joissa on käytetty väriaineita tai runsaasti rasvaisia ainesosia kannattaa jättää ostamatta. Ylimääräiset lisäaineet voivat altistaa rottaa kasvaimille, eikä etenkään täysikasvuinen rotta tarvitse kuivaruuasta loputtomasti energiaa. Mikäli rottia on vain muutama, esimerkiksi pieni pussikoko on harvemmin huono asia, mutta isomman lauman kanssa ruuan hankinta säkeittäin tulee usein edullisemmaksi, mikäli ruokaa on mahdollista saada isommissa erissä. Parhaiten kuivaruuan sopivuuden huomaa kuitenkin käytössä: mikäli ruokavalio on kohdillaan, rottien ihon ja turkin pitäisi pysyä kunnossa ilman erillisiä toimenpiteitä, ja rotat pitäisi olla helppo pitää sopivassa massassa. Mikäli rottien ihoon ilmestyy rupia, karva menettää kiiltoaan ja rotta laihtuu tai lihoo helposti, voi ongelma olla lähtöisin myös sopimattomasta ruokavaliosta (mikäli näitä oireita kuitenkin ilmenee ilman että ruokavaliossa on tapahtunut selkeitä muutoksia, kannattaa rotta kuitenkin aina varuiksi käyttää eläinlääkärillä sen varmistamiseksi että kyse ei ole jostain vakavammasta).
Rottien ravintotarpeet myös muuttuvat eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi imettävä emo tai kasvava poikanen tarvitsevat tuhdinpaa ruokaa kuin normaalia lemmikkielämää elävä täysikasvuinen rotta. Laumaan tulevalle uudelle poikaselle proteiinilisä esimerkiksi koirannappuloiden muodossa olisi usein tervetullut, mutta täysikasvuisille yksilöille ylimääräisestä proteiinista voi tulla jopa rupia niskan ja hartioiden alueelle. Ruokinnallisesti olisikin usein helpompi, mikäli laumassa ei olisi kauhean eri-ikäisiä rottia (mikä on taas laumahierarkisesti parempi). Vanhalla rotalla voi yksilöstä riippuen olla ongelmana liika laihtuminen tai lihominen, kun aineenvaihdunta muuttuu hitaammaksi ja rotta usein myös liikkuu vähemmän. Mikäli koko lauma elää samaa ikävaihetta, on kuivaruoka usein helppo muuttaa kutakin tilannetta vastaavaksi. Joistakin pelleteistä myydään kahta eri versiota, joista toinen on suunnattu enemmän ja toinen vähemmän proteiinia tarvitseville. Samaten monilla jotka sekoittavat rottiensa ruuat itse on erisekoitukset poikasille, uroksille ja naaraille. Mikäli laumassa on kovin eri tarpeet omaavia rottia, voi tilannetta tasapainottaa antamalla nuoremmilla esimerkiksi proteiinipitoisempi nameja, tai muuta tuhdinpaa ruokaa omaan kuppiin esimerkiksi boksiin, tai häkkiin vanhempien jaloitellessa.
Meillä kuivaruokinta koostuu tällähetkellä Tima Rattima -siemensekoituksesta, Altromin rotta-/hiiripelletistä ja koirannappuloista. Näitä sitten jaetaan vähemmän kristillisesti eri laumoihin: Mikon pojat syövät pääasiassa pellettiä, likat enimmäkseen siemensekoitusta ja junnut saavat sitten sekalaisimmin kaikkea. Välillä on kyllä tullut mietittyä pelkkään pellettiruokintaan siirtymistä, koska pelletin kohdalla olisi helpompi valvoa, että kukaan ei hamstraa itselleen vain tiettyjä seoksen osia. Toistaiseksi en kuitenkaan ole hennonnut, kun likat rakastavat seoksen läpikäymistä, ja siementen kuoriminen on neideille mielekästä tekemistä, joskin hieman sottaista sellaista.
Kuivaruokaa tulee pitää kupissa aina. Kuivaruuan menekki vaihtelee samaan tapaan kulutuksen mukaan: junnut syövät usein selkeästi isompia määriä kokoonsa nähden kuin täysikasvuiset. Silloin kun kasvavia poikasia on useampia, meilläkin kupit saa täyttää parhaillaan pari kertaa päivässä, siinä missä joissain laumoissa kuppi voi kaivata täydennystä vain joka toinen päivä. Mikäli rotat tuntuvat lihovan, kannattaa kiinnittää huomiota ennemmin ruuan laatuun, kuin alkaa säännöstellä sen määrää.
Tuoreruoka
Kuivaruokinnan ollessa kunnossa, tuoreruoka on etenkin aikuisille rotille lähinnä ekstraa. Tuoreruokinta tuo kuitenkin tervetullutta vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavalioon, miksi sitä ei kannata kasvuiän jälkeenkään unohtaa. Mitä enemmän ja useammin rotille tarjoaa tuoreruokaa, sitä enemmän on syytä kiinnittää huomiota tarjottavien tuoreruokien ravintosisältöön suhteessa kuivaruuan ravintosisältöihin. Eli mikäli rotalle syöttää esimerkiksi runsaammin proteiinipitoista tuoreruokaa, ei kuivaruokaan välttämättä kannata lisätä enää koirannappuloita, ainakaan paljoa. Yleisesti ottaen tuoreruuassa toimii hyvin perusperiaate, että päivittäin tai useamman kerran viikossa voi hyvin tarjota vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, marjoja, versoja yms., mutta tuhdimmat puurot, liha, kala ja maitotuotteet kannattaa aikuisilla rajata kertaan pariin viikossa (herkästi lihovilla tai proteiiniherkillä välin voi hyvin pitää harvempanakin).
Rotta on eläimenä kaikkiruokainen, ja omien rottien suosikit löytää helpoiten kokeilemalla. Rotille voi tarjota ruokakaupan valikoimista oikeastaan kaikkea mitä pienelle lapsellekin - eli kaikkea lukuunottamatta vahvasti maustettuja, erittäin sokerisia tai hyvin rasvaisia ruokia. Rotilla on tosin poikasesta saakka vahvat hampaat, eli soseiden lisäksi niille kannattaa tarjota myös kokonaisia porkkanoita, kuivattua ruisleipää yms., mikä tarjoaa haastetta myös hampaille.
Talvisin tuoreruokinnassa on enemmän riippuvainen kaupan valikoimista. Hedelmiä ja vihanneksia löytyy tavallisesti varsin hyvin jokaisen lähikaupan valikoimista, mutta varsinaista viherruokaa on tarjolla vähemmän. Hedelmät kun ovat muihin tuoreisiin nähden varsin sokerisia. Erilaiset salaatit, tuoreyrtit, parsakaali, pinaatti ja vuonankaali ovat tehneet hyvin kauppansa ainakin meidän rottalassa. Keväästä kesään pystyy paremmin hyödyntämään myös luonnonantimia, kuten voikukanlehtiä, valkoapilaa, nuoria nokkosia ja puiden oksia lehtineen. Valoisaan aikaan on myös helpompi kasvattaa ikkunalaudalla, parvekkeelle tai kasvimaalla erilaisia tuoreita myös rotille, sekä idättää esimerkiksi herneitä herneenversoiksi. Syyskesällä luonnosta saa hyvin kerättyä erilaisia marjoja, jotka voi tarjota joko suoraan varpuineen, tai esimerkiksi puuroon sekoitettuna. Helpon vaihtoehdon uusien makujen tarjoamiseen rotille tuovat erilaiset lasten soseet, joista etenkin kasvis- ja hedelmävaihtoehdot ovat monesti hyvin edullisia, ja pieni purkki käy sopivasta kerta-annoksesta pienelle laumalle.
Erilaisista hiutaleista ja siemenistä saa keitettyä rotille vesi- tai maitopohjaisia puuroja, joita voi tarjota rotille sellaisinaan tai maustettuna. Maustamiseen sopivat hyvin erilaiset marjat, soseet, hedelmänpalat yms. Puuroon voi lisätä myös tilkkasen öljyä, merilevää, valkosipulia tai muita sopivia ravintolisiä. Etenkin junnuille puuron joukkoon sopivat hyvin myös koirien tai kissojen lihapitoiset märkäruuat. Poikasille puuroja voi tarjota useammin kuin aikuisille. Mikäli rotat tuntuvat lihovan, kannattaa vähentää puurojen määrää ja lisätä kevyempien tuoreruokien osuutta.
Rotat tarvitsevat ravinnostaan myös proteiinia, ja sopivia proteiinilähteitä ovat esimerkiksi liha, kana, kala, maitotuotteet ja palkokasvit. Lihan voi tarjota joko raakana tai kypsennettynä. Kaloista etenkin järvikalat kannattaa aina kypsentää ennen tarjoamista loisten varalta. Ihmisille suunnattujen tuotteiden ohella rotille voi hyvin hankkia myös koirille suunnattuja barf-aterioita tai niiden ainesosia. Meillä eläinkaupan pakastealtaasta kauppansa ovat tehneet esimerkiksi broilerin sydämet sekä kokonaiset kananpojat. Maitotuotteista meillä ovat parhaiten tehneet kauppansa kermaviili sekä raejuusto.
Muista tuoreruuista rotille voi tarjota esimerkiksi munia. Ne voi tarjota joko kypsennettyinä tai raakoina, joskin kuorineen tarjottu raaka kanamuna sotkee helposti rotan kannettua muna jemmaan ja rikottua kuoren. Meillä kananmunat tarjotaankin lähinnä keitettynä, siinä missä viiriäisenmunia (meillä rottien yksi lemppariherkuista) tulee tarjottua myös raakoina.
Namit
Kuvakertomus meidän rottien osasta ruokavaliota löytyy blogista täältä.
ROTTIEN KULJETUS
NÄYTTELYYN VALMISTAUTUMINEN
