Näytetään tekstit, joissa on tunniste LSKGY. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LSKGY. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. helmikuuta 2012

Rotakas päivä

Tänään päivä kului taas pitkälti rottajutuissa. Aamulla näin pitkästä aikaa yhtä ystävääni, ja hänen kanssaan tuli käytyä paitsi kirjastoissa, myös Raision Ekotilalla bongailemassa rottahäkkiin kalusteita. Reissulta kotiuduttua ehtikin passelisti syömään ja laittamaan piirakan uuniin ennen Lskgy:n hallituksen kokousta ja sitä seurannutta yhdistyksen ystävänpäivätapahtumaa. Jälkimmäiseen eksyikin taas yksi uusi kasvo rotista juttelemaan.

Virikelöytöjä parin päivän ajalta
Ekotilalta mukaan tarttui lopulta muutaman itselle tulleen löydön lisäksi rotille yksi hyllynaluskori, pieni puinen kori, kankainen lokerikko sekä pari lasikippoa ruokakulhoiksi. Näihin löytöihin kului yhteensä ruhtinaalliset 3,90€, josta pitkälti yli puolet meni tuohon kankaiseen lokerikkoon. Toivottavasti se on neideille mieleen, kovin pitkää käyttöikää en sille kyllä odota. Mutta saapahan neideille välillä jotain uutta, nyt tulossa oleva Zooplussan tilauskin kun sisältää lähinnä vakiohittejä, varsinkin puisia sellaisia joita joutuu välillä uusimaan. Puuvirikkeitäkin kun rotilla mielellään kuitenkin aina ainakin jonkin verran pitää, että pääsevät sitten halutessaan hampaitaakin käyttämään. Muovin muokkaaminen hampailla kun ei ole monestakaan syystä niin toivottavaa. Vaikka toki rotat muutakin jyrsittävää saavat kuin häkin huonekalut. Ekotilalta löydettyjen virikkeiden lisäksi Ellulta tarttui eilen mukaan yksi pieni metallikori, jota hän oli kierrätyskatokselle viemässä.

Kokouksessa puuhailtiin taas paitsi näyttelyitä, myös muuta ohjelmaa jäsenistön päänmenoksi. Etenkin vapaamuotoisempien illanviettojen järjestämisessä ollaan nyt koitettu aktivoitua, koska vaikka näyttelytkin mukavia tapahtumia ovat, jää niissä usein silti vähemmän aikaa vapaaseen keskusteluun ja ihmisiin tutustumiseen. Paikallistasolla kun on kuitenkin helpompi kutsua jäsenistöä koolle ihan vain juttelemaan, kun isompi osa jäsenistöstä asuu samalla suunnalla. Kesällä nähdäänkin sitten grillailun merkeissä, ja sitäkin ennen todennäköisesti jotain pientä on. Vaikka meille saakin kutsua itsensä tutustumaan rottiin muutenkin, niin yhdistystoiminta muodostaa myös hyvän väylän tutustua toisiin rottailijoihin.

Illanvieton osallistujia
Ystävänpäivätapahtumassa keskusteluaiheet liikkuivat virikkeissä, kasvatuksessa, rottalaumoissa, gerbiileissä ja muissakin eläimissä. Välillä eksyttiin myös puhumaan tarjoiluista tai käsitöistä - niistä kun tuntuu nyt useampikin innostuneen, ja keskustelua taustoittikin mm. silmukoiden laskeminen. Itsekin pääsi sitten omassa kasvatuksessa tällä hetkellä mietityttävistä asioista puhumaan, ja sai taas vähän eteenpäin kevään ja kesän astutussuunnitelmia, vaikkei Elizalle tai Muhkulle kummallekaan ole vielä lyöty lukkoon urosta. Siinä kyllä tietää olevansa onnellisessa asemassa, kun lähellä on paljon muita harrastajia, niin ei joudu yksin asioita pyörittelemään. Ainakin itse kokee todella antoisaksi ihan livenäkin kuulla toisten kokemuksia eri ongelmista ja virikkeistä, vaikka sitä aktiivisesti eri foorumeillakin pyörii. Ei nettikeskustelut ole kuitenkaan koskaan täysin sama asia. Samalla sain sitten myös annetuksi Muhkun ja Sanariksen paperit Saijan matkaan, niin saa sitten pienet rekisteriin.

Aika meni taas äkkiä, ja pian kello olikin jo kymmenen ja viimeisetkin suuntasivat sitten kotia kohti, joskaan eivät suoraan. Tellu ja Saija kun päättivät lähteä vielä Tiinan luokse poikasia katsomaan. Itse siirtyi sitten koneelle jatkamaan rottailuja. Ja harmittelemaan toisen sähköpostini toimimattomuutta, joka on jatkunut nyt 1,5 vuorokautta juuri kun odotan yhtä mailia.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Yhdistyksen pikkujoulut

Bileiden paparazzi :)
Tänään vietettiin LSKGY:n pikkujouluja. Niistä tulikin jo yksi stoori kirjoitettua yhdistyksen lehteen Rapinaan, kun niistä sinne jutun lupasin. Aloitin kerrankin jonkin jyrsijäjutun kirjoittamisen muusta kuin blogipäivityksestä. Ystävät kun miua siitä joskus jo kiusivatkin, kun olen mennyt nyt bloggaamiseen niin ihastumaan, että melkeimpä sitä näyttelyjenkin jälkeen heti kotio saavuttua tulee ensimmäisten asioiden joukossa rentouduttua hetki koneella blogia päivitellen. Mutta pitäähän sitä ihmisellä harrastuksia olla.

Nyt koneella istumisen ohella vahdin Naveenin ja Pendragonin tutustumista. Janina kun toi miulle pikkujoululahjaksi miun pienen cinnamon essex pojan. Oikean pikku hurmurin, joka pussaili miun sormet jo moneen otteeseen läpi. Toi hän sitten Mikon black essex härpäkkeenkin, joka on kanssa varsin suloinen poju. Saisi vain Mikkokin pian kotiutua, niin pääsisi vahtimaan pikkupojua omaan laumaansa. Pääsee sitten Poseidonkin samalla takaisin laumaansa, ja mie jään odottamaan onko Jolene lihonut, valeraskaana vai kantavana. Ulkoasu viittaisi jälkimmäisimpään, mutta vuorokaudet vahvasti jompaan kumpaan ensimmäisistä. Ellei Jolene yllättäen päätä pyöräyttää kolmeakymmentä poikasta, koska jos maha nyt 1,5-viikon jälkeen olisi tiineyden vuoksi tuollainen, en edes osaa kuvitella mitä se olisi kolmen viikon kohdalla. Voi siis olla että Jolenen muksuja saadaan vielä odottaa. Toivottavasti Delilah kuitenkin synnyttää lähipäivinä, ja Serakin sitten ensikuussa. Ainakin neiti lähti nyt Janinan mukana miehelään.

Pikkujoulukansaa.
Pikkujouluissa meitä oli paikalla kymmenen henkeä. Yhdistyksen puolesta paikalle oli varattu glögiä ja naposteltavia, ja ilta kuluikin niitä hävitettäessä ja eri asioista juteltaessa. Pitopaikkana oli meidän asunto, ja pakko kyllä sanoa että kun on tottunut kestitsemään 4-8 hengen pääosin miehistä koostuvaa peliporukkaa, kymmenen rottaharrastajaa meni huomattavasti kevyemmin ;) Vaikka kämppää tulikin ehkä puunattua tavallista enemmän, kun ainakaan toistaiseksi rottaporukat eivät ole meillä olleet jokaviikkoisia vieraita. Kovasti kyllä puhuttiin, että näitä iltoja pitäisi ottaa useamminkin, ja seuraavasta laadittiinkin jo mainos seuraavaan lehteen.

Pendragon
Saija ja Eeva miua sitten kovin lahjoivatkin. Saijalta sain suloisen joulupussin kynttilöineen, makeisineen ja pikkurottineen, kera sievän liinan joka pääseekin tietokonepöydän koristeeksi. Eevalta pehmoisen riipparin ja rottaputken rottalaisten iloksi.

Kuviakin tuli muutamia napsittua, vaikkei kännykkäkamera meidän kämpän valaistusoloissa paras mahdollinen olekaan. Joku vain unohti laittaa kameran akun eilen lataukseen, niin se oli edelleen poissa pelistä. Mutta ei kukaan pääse silti huokaisemaan helpotuksesta, sillä Saijalla oli kuitenkin ihan kunnon kamera mukanaan, ja hän sitten lupaili kuvia niin Rapinaan kuin Zaya's blogiinkin. Pitäähän kaikissa kunnon bileissä vähintään yksi paparazzi olla.

torstai 27. lokakuuta 2011

Pesti jatkuu

Tänään oli vuorossa Lounais-Suomen Kesyrotta- ja Gerbiiliyhdistyksen syyskokous, ja sen yhteydessä valittiin myös ensivuoden hallitus. Alkuvuoden omasta uskonpuutteesta uusien tehtävien edessä oli päästy siihen pisteeseen, että todettiin Miran ja Saijan kanssa ettei sihteeriä ole järkeä lähteä nyt vaihtamaankaan, kun mie alan viimein päästä tehtävästä jyvälle. Kellään muullakaan ei ollut mitään asiaa vastaan, ja niinpä minä nyt jatkan tehtävässä ensivuonakin. Aiempaa suuremmalla tietämyksellä, sekä paremmalla välineistöllä: nyt kun minulla on oikeasti kannettavissa oleva kannettava tietokone, sain kerrankin kirjoitettua pöytäkirjat lähes puhtaiksi paikanpäällä. Hyvästi epämääräiset paperinivaskat lyhenteineen.

Samalla sovittiin Saijan ja Janinan kanssa, että poikkeamme sunnuntaina Janinan luokse. Näkee sitten itsekin tulevia ja ehkä tulevia rottiaan, ja saa napattua Naveenin kotiin. Saa sitten sen ja Delilahinkin yhteen vielä lokakuun puolella, kuten suunnitelma oli.

Ja parantuakin kuulemma pitäisi ennen näyttelyä, niin pääsen assaroimaan. Pitäisi kyllä mieluiten jo ennen tämän viikon lauantaita, kun silloin on bileet. Vapaaehtoisia viemään flunssa uuteen kotiin? Täällä se on rymynnyt jo turhan kauan.