Kaikkien kiireiden keskellä pitkät rauhalliset kotipäivät jäävät monesti vähiin. Sellaiset päivät, jolloin kotoa tulee poistuttua korkeintaan lähikauppaan, eikä kotonakaan ole miljoonaa asiaa jotka olisi pitänyt tehdä viimeistään eilen. Eläinten kannalta sellaiset päivät ovat parhautta. Tänään oli sellainen päivä. Ensin saattoi nukkua myöhään, ja sitten herätä rupattelemaan ja katsomaan leffaa eilen yöksi jääneiden ystävien kanssa. Ystävien lähdettyäkin jäljellä oli vielä paljon päivää ja pitkä ilta. Saattoi kantaa kanit takapihalle, joka on aidattu kokonaan niitä varten. Sisällä sitten avata likkojen häkin ja päästää tytöt vapaiksi koko illaksi.
Meillä likkojen jaloittelualue koostuu makuuhuoneesta, jossa neitien häkkikin on, olohuoneen ja keittiön yhdistelmästä eli tuvasta sekä kylpyhuoneesta. Toisinsanoen koko asunnosta poislukien Mikon työhuone, jossa poikien häkki on. Tänään asunto oli jopa poikkeuksellisen siisti, ja likatkin luonteisiinsa nähden rauhallisella tuulella, joten pääsin minimivaivalla likkojen valvonnasta. Välistä sitä on ehtinyt jopa unohtaa kuinka enkeleitä tytöt osaavat halutessaan olla (tässä kohtaa lienee kyllä syytä koputtaa puuta, koska en ole vieläkään katsonut tarpeelliseksi palauttaa neitejä asumukseensa). Saatoin siis kohtalaisen rauhassa touhuta myös omiani tyttöjen liikkuessa: lueskella Dick Francista, vastailla sähköposteihin, käydä suihkussa ja hoitaa muita pieniä askareita. Ja mikä parasta: moikkailla tyttöjä siinä ohessa neitien omissa touhuissa, sekä niiden tullessa ihmettelemään mitä minä teen. Se onkin parasta rottien vapaana olossa - niiden kanssa touhuaminen ei rajoitu pelkästään häkin välittömään läheisyyteen.
Liliumin ja Kissuksen rauhaa kuitenkin häiritsee huoneessa oleva hoitorottien häkki. Häkissä ollesseen neidit tyytyvät ignooraamaan naapurinsa, mutta jaloitellessa tämä ei käy päinsä. Vaikka hoitorottien häkin ympäristö tiedetään kielletyksi alueeksi, sinne pitää silti välillä tunkea vähän puhisemaan, että toiset varmasti tietävät että huone ei kuulu niille. Ihan varmuudeksi, siltä varalta että hoidokit keksisivät murtautua ulos häkeistään valtaamaan aluetta. Linneaa ei enää kiinnosta juosta miesten perässä ihan yhtä ahkeraan kuin nuorempana, mutta Marika pitää sitten Linneankin puolesta huolen Mikon työhuoneen oven kyttäämisestä. Tänään Marika ja Jolene ovat myös touhunneet harvinaisen paljon keskenään. Jolenea ei selvästikään kiinnosta Kissuksen pysytään-lähellä-häkkiä-etteivät-NUO-tule-tänne -leikki, joten se mieluummin kiipeilee Marikan kanssa tuvan kirjakaapin päällä tai vetää rallia käärmeterrojen alla. Ensimmäisestä on tuloksena muutamia alaslennelleitä esineitä, muttei mitään sen vakavampaa.
Torkahdan hetkeksi sohvalle tyttöjen vielä touhutessa. Huomaan tekemäni mokan vasta havahduttuani: olin ottanut Ebonylle hiiren sulamaan, mutta unohtanut sen kylpyhuoneeseen ja kylpyhuoneen oven auki. Likat ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja käyneet onkimassa vesihauteessa sulaneen hiiren parempaan talteen. Minne, se minun pitää vielä selvittää. Olisihan minun pitänyt muistaa, kuinka persoja tytöt noille ovat viimeistään sen roskapussista dyykatun hiiren jälkeen. Miun pienet saalistajat.
Tytöt jatkavat touhujaan. Marika ja Linnea tutkivat suihkun kastelemaan kylpyhuonetta. Kissus pyrkii akvaariokaapin rauhaan ja Lilium suuntaa taas kohti hoitorottien häkkiä. Jolene on tapansa mukaan hukannut itsensä näkyvistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti