Inventaariota, varauksia ja vaikeita kanoja

Eilen tuli laadittua liuta myynti-ilmoituksia eri puolille nettiä. Eläinasumuksia läpikäydessä päädyin laittamaan myyntiin 104-litraisen kahdeksankulmaisen altaan jalustalla, sen kuusikulmaisen korkean Le Pet -lintuhäkin, 100*40*40cm lasiterraarion ja viiriäisillä käytössä olleen marsujen ulkoaitauksen. Edellisiä haikeammin mielin myynti-ilmoitus lähti myös tuosta miun 344-litraisesta akvaariosta. Viime päivien myötä sitä on tullut siihen tulokseen, että tarvitsen makuuhuoneeseen enemmän tilaa viiriäisille ja rotille. Ja niin kovasti kun olenkin tuohon alusta pitäen itse kokoomaani akvaariopakettiin tykästynyt, niin kaloihin sitä on kuitenkin yksilöinä ehkä vähiten kiintynyt. Eli akvaarionpidosta on nyt helpoin suunnitella pitävänsä tauko (tai keksivänsä paikka kivalle pikkualtaalle). Näitä voi siis tiedustella, mikäli jokin vaikuttaa siltä että itsellä voisi olla moiselle tarve.

Tästä päästäänkin toiseen otsikossa mainittuun asiaan, eli vaikeisiin kanoihin. Ajattelin sen yhden värirasistiksi heittäytyneen viiriäiskanan olevan poikkeus, ja sen seuraajiksi tuli tosiaan hyvillä mielin hankittua pari uutta kanaa: beige ja kirjava. Kirjava onkin mennyt joukkoon täysin ongelmitta, mutta tuo beige... Se on alkanut hätyytellä noita porukan kahta tumminta. Se ei noki eikä käy suoraan päälle, mutta stressaa käytöksellään selvästi koko parvea. Tämän kohdalla välitöntä kuolemantuomiota ei siis ole ollut syytä langettaa, mutta tilanne on tarkkailussa. Seuraavaksi olisi tarkoituksena kokeilla eristämistä ja asumuksen koon kasvattamista. Jälkimmäinen tosin onnistuisi huomattavasti helpommin kun saisi tuon altaan alta pois. Voitte kyllä arvata, kelle tulee jatkossa vain yhden värisiä kanoja.

Mutta ettei koko päivitys sentään negatiivissävytteiseksi menisi, niin tänään pääsi sitten merkitsemään poikuesivulle tulevan omistajan myös viimeiselle poikakaksikolle. Maanantaina laittamani maili oli johonkin hukkunut, mikä oli kommunikaatiota hidastanut, mutta onneksi muksuja kysellyt tuli vielä laittaneeksi viestiä perään. Selvisi sitten sekin asia. Tällaisilta tietenkin välttyisi, kun ottaisi käyttöön puhelinvaraukset, mutta puhelukammoisena sitä on itsekin niin helppo suosia sähköpostia. Näillä näkymin kaikki pojat ovat siis lähdössä maailmalle heti luovutusikäisinä, johon on ainakin parista lähteestä kuultuna kuulemma vielä kovin pitkältä tuntuva aika.

Häkkiaddiktio osa2

...siitä kuinka helposti niitä häkkejä "vain tulee jostain". Jo ennen uusien poikashäkkien tilaamista olin bongannut ilmoituksen myytävästä 80*50*60cm häkistä ja laittanut siitä mailitse lisäkysymyksiä. Häkki oli hyvin edullinen, hyvin lähellä, ja mallia jota meillä ei ole vielä ollut - eli väkisinkin houkutteleva. Kyseinen henkilö sitten vastasikin sorruttuani poikashäkkeihin ja nyt viestittelyssä ollaan vaiheessa koska häkkiä sopii noutaa. Mie en edelleenkään näe miten kyseiseen myynti-ilmoitukseen olisi voinut reagoida toisin - ainahan voi olla, että eräs nimeltä mainitsematon Turkuun muuttava ystäväkin sortuu rottiin ja tarvitsee niiden mukana hyvän ensihäkin ;) ...tai tulee jokin muu yhtä akuutti tarve tuollaiselle passelinkokoiselle perushäkille.

Ei siinä muuten mitään, mutta juuri tänään kaveri sitten laittoi viestiä olevansa myymässä Lusakaa pois. Ja mie olin hänelle varmaan jo vuosi sitten laittanut pyyntöä, että jos häkki jossain kohtaa myyntiin tulee, haluan kuulla asiasta heti ensimmäisenä. Nyt sitten sumplitaankin miten häkin vain saisi Turkuun kulkeutumaan. Tuo häkki kun olisi varalla aika ideaali, kun sopisi hyvin noiden kaltaistensa seuraan, jos päädyn pyörtämään taas sanani ympäri ja päädyn sittenkin rottia kasvattamaan. Tällähetkellä asia kun on vakaasti hitaasti harkinnassa.

Eli ei ketään sattuisi se Le Pet -lintuhäkki kiinnostamaan? Taidan vakavasti harkita pitäväni päätöksen kyseisen häkin myynnistä jos tuo Lusaka pääsee kotiutumaan.