 |
| "Avaisi nyt ton luukun kuvaamisen sijaan..." |
Pikkupojat lähtivät tosiaan jo maailmalle, ja huomenna tai ylihuomenna on pikkutyttöjen vuoro. Muiden pikkutyttöjen kuin Tuiken. Siskojen lähdön lähetessä katsoinkin aiheelliseksi alkaa tytön totuttamisen uuteen laumaansa. Perinteinen sohvatotutus ei tuon lauman kohdalla oikein toimi, kun vanhemmista neideistä kukaan ei vaivaudu pysymään sohvalla ainakaan minuuttia kauempaa. Sitä minuuttiakin voidaan harkita lähinnä silloin, jos istun namipussin kanssa seuroissa. Vaihtoehto kaksi eli parvisänky oli puolestaan aivan liian iso ja mielenkiintoinen, että uutta pikkurottaa olisi vaivauduttu ihmettelemään yhtä nopeaa nuuhkaisua enemmän. Parvisänkykin todettiin siis asiaa ajamattomaksi, ja pienen pohdinnan jälkeen koko kööri joutui yöksi pikkuhäkkiin.
Pikkuhäkissä on pakko olla lähekkäin, ja sielä on tajuttoman tylsää. Pieninkin liike häkin lähellä saa kaikki likat heti kiinni kaltereihin niiden alkaessa kerjätä huomiota, armahdusta, ihan mitä tahansa. Muu aika kuluukin sitten joko syödessä tai nukkuessa. Luukkua avatessa häkistä alkaa välittömästi vyöryä rottia jatkuvalla syötöllä samaan aikaan kun palauttaa toisia häkkiin. Ilta- ja yö sujuivat kuitenkin kaikin puolin sopuisasti, ja Tuike tylsistyi yhdessä muun lauman kanssa tasavertaisena kanssakärsijänä. Mitä nyt ipana vähän koitti virikkeellistää itseään pöllimällä nameja isompien suusta. Etenkin emonsa, mutta myös Marikan. Vanhemmat neidit eivät jaksaneet moiseen edes puuttua tuossa kurjassa tilanteessa pienessä kopperossa.
 |
| Tuike |
Aamulla oli sitten aika lopettaa moinen piina, ja siivota likkojen linna uutta laumaa ajatellen. Kaikki häkistä lähti pesuun, ja uudet kankaat otettiin pikkuhäkistä jossa likat olivat viettäneet yönsä niiden kanssa. Isoon häkkiin päästyä alkoi kertyneen ylimääräisen energian purku: joka nurkka piti nuohota tavallistakin tarkempaan, ja häkkiä sännätä päästä päähän. Tähän mennessä Eliza tuntuu ainoana huomanneen, että kankaiden lisäksi pikkuhäkistä isoon häkkiin seurasi myös Tuike. Nyt sitten päivä kuluukin häkin lähellä touhutessa ja seuratessa, millaisen vastaanoton Tuike saa. Ja tarvittaessa sitten aluetta vielä rajattaessa pidemmäksi aikaa puolueettomaan tilaan, jos pirpanaa meinataan alkaa hyökyttää. Tuike on kanssa ollut uteliaan kiinnostunut äkillisesti laajentuneesta häkkitilasta asuttuaan tähän asti junnulassa. Kovin ollaan isoa pikkutyttöä häkissä kiipeillessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti