Viime LSKGY:n näyttelyn yhteydessä tuli taas todettua Miralle, että on se kumma kun miulla tuntuu aina olevan flunssa joko LSKGY:n näyttelyn aikaan, tai viikko pari ennen sitä silloin kun ilmoittautumisaika menee umpeen. Voin sanoa, että tällähetkellä tuo asia ottaa päähän enemmän kuin koskaan. Niin on asia nimittäin nytkin: olen ilmoittautumisten vastaanottaja, ja nyt viimeisenä ilmoittautumispäivänä tiistaina alkanut kurkkukipu tuntuu alkavan nostaa uudelleen kuumetta. Edellinen kuumepiikki tuli ruotsinlaivalla, kun ajattelin ettei pieni syysflunssa mitään reissua estä, ottaa vain pari Finnrexiä ja särkylääkettä varuiksi mukaan (en suosittele kenellekään kokeilemaan kuumeisena oloa heiluvassa laivassa). Onneksi tälläkertaa ei sentään tarvitse lähteä yrittämään luettelon tekoa tässä kuosissa.
Ei sillä etteikö sitä mieluummin valitsisi luettelon tekoa, kuin sitä miksi se miulta Tiinalle siirtyi: tässä kuosissa kun pitäisi nyt jaksaa matkustaa Tampereelle papan hautajaisiin. Ja jaksaakin, koska mikään sairastuminen ei saisi miua jäämään niistä poiskaan. Asian käsittely ei ole vain henkisestikään helppoa, niin sitä olisi toivonut edes parempaa fyysistä olotilaa viikonlopuksi. Opiskelurästejä en aio nyt edes miettiä ennen viikonlopun päättymistä.
Sen verran tänään pitäisi jaksaa vielä rottajuttuihin panostaa, että laittaa Seran ja Marikan kuntoon huomista Lapuan reissua varten, sitten kun saa itsensä särkylääkkeillä sohvasta ylös. Likat kun tuli sinne kuitenkin ilmoitettua, ja samalla ne nyt Tiinalle vie, kun vien sinne kuitenkin paperisina tulleet Liedon ilmoittautumiset. Groomer's Goopin testailu jää kuitenkin seuraavaan kertaan. Lietoon mie puunaan rotat sitten kunnolla. Se kun voisi olla jo liian pirullista, jos jokin jälkitauti päättäisi iskeä juuri sitä ennen. Toivotaan ettei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti