Kasvain ja kanasia

Edellisestä blogipäivityksestä onkin ehtinyt kulua jo kokonainen viikko opiskeluhommia hoitaessa ja kesästä nauttiessa. Aurinko on vetänyt takapihalle, joka on myös tarjonnut apilaa ja voikukanlehtiä jaettaviksi rotille ja talouden uusille asukkaille viiriäisille. Niitä meille muutti viime lauantaina viisi kanaa ja yksi kukko. Pitihän niiden tulla jo ennen häitä, mutta myyjän Turun reissu sitten lykkääntyi. Nyt ne ovat kuitenkin ehtineet olla kotona viikon verran, ja olen hyvin ihastunut. Kauniita ja hauskoja tipusia. Pitää vain toisille vielä lisätilaa sisälle väsätä, ulkoaitaus on jo tilauksessa. Pitäähän sitä nyt kerrostaloviiriäistenkin päästä vähän edes maata kuopsuttamaan.

Ei elämä silti yhtä auringonpaistetta ole, vaikka tällä hetkellä ei ulos katsottaessa muuta näekään. Alkaessani tänään siivota häkkiä kiinnitin taas huomion siihen että Kissus oli jotenkin normaalia vaisumpi. Miun entinen rämäpääseikkailija ei halunnut lähteä häkistä minnekään. Syliintulonkin jätti väliin, ja siirtyi vain seuraavaan koppiin. Neitiä tutkiessa löytyikin sitten se jokin, mikä on pielessä: Kissukselle on tullut kasvain. Kasvaimen sijainti ei vaikuta olevan pahin mahdollinen neidin liikkumista ajatellen, mutta silti se tuntuu heijastuvan neidin koko olemukseen. Kyljessä olevana ja pienenä se ei näytä siltä että se vaikuttaisi rotan liikkeisiin. Taitaa kuitenkin käydä niin, ettei meillä vieläkään päästä 2-vuotissyntymäpäiviä juhlimaan, niihin kun olisi vielä 1,5-kuukautta.