Koska elämässä harva asia menee suunnitelmien mukaan, paras tapa reagoida asioihin on etsiä joka asiasta niiden parhaat puolet. Kolmen rotan kanssa jaloittelun silmällä pito on paljon helpompaa kuin viiden rotan kanssa. Helpompi valvominen helpottaa jaloitteluajan lisäämistä, mikä on puolestaan omiaan rohkaisemaan myös Seraa tutkimusmatkoille. Eilen ja tänään tytöt ovatkin saaneet ekstramäärän vapaanaoloa.
Marika on viettänyt tuon ajan pitkälti akvaariokaapissa. Mie olen jo alkanut luopua toivosta että saisin sen blokattua rotilta, joten pitäkööt kaappinsa. Kai pieni järjestäminen pitää neideillekin sallia, ja hyväksyä siististi pinotut pähkinät vedenparannusainepurkkien viereen. Alalaatikkoon järkätyistä kuivuneista pintakasveista en ole silti edelleenkään vakuuttunut. Itse pitäisin niistä enemmän altaassa siinä missä Marika laskee ne ruokavarastonsa muonavahvuuteen. Tätä väittelyä tullaan varmasti jatkamaan vielä hyvä tovi.
Sera on tyytynyt vielä häkin välittömään läheisyyteen: häkin päällystään ja viereiseen rahiin. Niitä tutkitaan kyllä kaikella mielenkiinnolla. Linnea käy välillä pikkuneidin seurana, ja silloin Sera seuraakin innolla blondin perässä sen tekemisiä ihmetellen. Pikkuneidin häntä on edelleen pahan näköinen, mutta eiköhän siitä putsailulla ja rasvailulla vielä kunnon häntä tule.
Linnea on ollut oikein huomion kipeällä tuulella ja hakeutunut seuroihin tavallistakin ahkerammin. Tuvassa ollessamme Linnea kiipesi vuoroon Elinan viereen sohvalle, ja tuli syliini katselemaan mitä lehteä luen. Sitten tehtiin taas kierrosta keittiössä ja kirjakaapin päällä palaten nojatuoleille. Blondi on muutenkin meillä se helppo tapaus, jonka saa aina ottaa syliin kesken jaloittelujenkin. Marika on puolestaan ihastuneempi vapauteen kuin sylittelyyn.
Kännykkäkameralla tuli sitten taltioituakin neitien touhuja, mutta kameran piuha loistaa nyt poissaolollaan. Toivottavasti ei neitien toimesta... (onneksi ei).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti