keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Lääkärissä

Tänään Sanariksella oli eläinlääkäri. Itse olin eläinlääkärin aikaan töissä ja pakko sanoa että se hieman jännitti. Tapsa kun ei ole ollut koskaan aiemmin edes mukana eläinlääkärillä, ja kyseinen eläinlääkäri oli itselle ennalta vieras. Tällä kertaa aika kun oli varattuna uuteen lähieläinlääkäriin, eli eläinlääkäriasema Tuhatjalkaan. Valintaan oli kaksi syytä; pienempänä kätevä nettiajanvarausysteemi ja isompana sijainti. Meillä ei ole omaa autoa ja tuonne on meiltä ehkä 300 metriä. Ei sillä etteikö keskustasta pääsisi bussillakin hyvin kaikkialle, mutta on se etenkin näin talvella kivempi kun ei tarvitse julkisia odotella.

Olin koettanut jo eilen evästää Tapsaa reissuun, muistuttanut Sanariksen syntymäajasta ja todennut että jos eläinlääkäri määrää Ditrimiä jollain miniannostuksella kannattaa pyytää jotain muuta. Että se ei yleensä toimi ja että mie en halua syöttää sitä kahden viikon kuuria ennenkuin eläinlääkäri suostuu määräämään jotain tehokkaampaa. Töissäkin huomasin vielä vilkuilevani vähän väliä kelloa ja laitoin Tapsalle vielä muistutusviestiä eläinlääkäristä - sen lisäksi että olin ruksinut ajanvarausta tehdessäni kohdan, että eläinlääkäriasemaltakin lähetetään muistutusviesti. Ei sillä ettenkö olisi jo aamulla muistuttanut Tapsaa asiasta ja antanut luvan soittaa töihin jos tulee mitään kysyttävää.

Puolituntia eläinlääkäriajan alusta Tapsa soitti minulle. Eläinlääkäri oli ollut ehdottomasti sitä mieltä, ettei Ditrimiä kannata määrätä - totesi sen hyvin miedoksi ja lyhytvaikutteiseksi, eikä siten yleensä tehokkaaksi rottien hengitystieongelmissa. Eläinlääkäri oli myös kuunnellut sydämen ja keuhkot ja keuhkoäänien ollessa puhtaat todennut oireiden todennäköisimmäksi aiheuttajaksi tulehduksen ylemmissä hengitysteissä. Ei sulkenut pois myöskään hengitysteitä painavan kasvaimen mahdollisuutta, mutta piti sitä epätodennäköisenä, ja totesi että asian tutkimisesta röntgenin avulla olisi eläimelle isommat riskit mitä toimenpiteen todennäköinen hyöty olisi. Hoidoksi määrättiin kahden eri antibiootin (Baytril + Doximycin) yhdistelmäkuuri. Saatteeksi todettiin että jos kyse on tulehduksesta, antibioottikuurin pitäisi purra. Mikäli kuuri ei pure, ennuste on huono.

Tapsan kertoman ja määrätyn kuurin perusteella olen positiivisesti yllättynyt. Ainoa mikä hieman kirpaisi oli hinta - laskun loppusumma oli 88,61€, eli selvästi korkeampi kuin meidän keskivertoeläinlääkärireissut (siltä minusta tosin tuntuu aina - en muista että laskun loppusumma olisi päässyt koskaan yllättämään positiivisesti). Mutta on niistä pahoista laskuista opiskeluaikanakin selvitty. Sijainti tuossa kun on ehdottomasti plussaa ja tietämystä on selvästi enemmän kuin sen verran että jyrsijälle määrätään ensin pieni annos Ditrimiä ja vasta jos se auta kokeillaan mahdollisesti jotain muuta - tai lisää Ditrimiä.

Nyt on edessä enää se hauska osuus - kuurin syöttäminen. Miksi ne rotat joille lääke on helppo huijata kätevästi namin seassa ovat niin harvassa ja ne jotka osaavat taitavasti purskauttaa lääkeaineen suustaan selvästi yliedustettuina?

Ei kommentteja: