|
Marika kurkkaa. |
Eilen käytiin sitten Mikon kanssa Jäkärlässä hakemassa Marika kotiin. Vähän kyllä jännitti, osaanko yhtään katsoa, onko neiti ollenkaan kantavan oloinen. Saijakin olisi kyllä periaatteessa ollut vapaa lähtemään seuraksi, mutta hänkin kuitenkin luotti siihen, että enköhän mie tuon osaa parhaiten neidistäni katsoa. Täällähän Marika on kaksiviikkoisesta asti kasvanut, että sillä tuo neiti on miulle paljon tutumpi mitä Saijalle. Niin todettiin sitten että mennään ilman Saijaa (hän kun saa rottajutuissa muutenkin paljon aina reissata). Jäkärlään päästyä Marika odottelikin dunassa. Alkuun ajattelin sen luukusta napata, mutta se oli taas hirveän kamalaa kun tartuttiin kiinni. Yllättävän hyvin meidän vapaa sielu oli kuitenkin malttanut dunassa pysyä (ja kotihäkissä Sera on tuurannut meidän pallosalamaa varsin kiitettävästi). Dunasta siis nostettiin yläosa, ja neidin syliin nappaaminen helpottui huomattavasti.
|
Rottahylly tänään (alimmassa likkalauma) |
|
Marikalla näytti pientä pömppistä olevan, ja sillä on kuitenkin varmuudella ollut kiima ja astuttu 17.7. Todettiin sitten varmemmaksi ottaa tyttö tänne. Mieluummin kun sitä ottaa kuitenkin sen riskin, että pitää lähteä tyhjäksi jäänyttä naarasta uudelleen miehelään kiikuttamaan, kuin että pitäisi lähteä hakemaan viimeisillään kantavana olevaa naarasta kotiin synnyttämään. Nytpä siis toivotaan parasta, mutta tarkkaillaan samalla kasvaako maha vai näkyykö kiimoja. Kotona Marika alkoi heti tutkia mammailuboksiaan, ja kuskaamaan häkissä ympäriinsä lojuneita papereita pesäkoppiin. Pellettikupista tuli hieman noottia, kun en ollut ehtinyt vielä niiden seuraksi jyviä ja tuoreita lisätä. Pitäisihän sitä toista heti vähän hemmotella, kun toinen on ollut kauan pois.
Mutta siinä missä yksi kotiutuu, toisten lähtö lähenee. Marcuksen lähtö on sovittu huomiselle, ja muut pojat lähtevät ylihuomenna. Katarina jää vielä tyttöporukkaan elelemään PiNa:n näyttelyyn asti. Tänään onkin tullut pienten papereita täyteltyä ja laiteltua pienille pieniä eväspusseja kuntoon. Saavat sitten vähän tuttua ruokaa mukaansa. Siinä kohtaa kun huomasi harkitsevansa muutamien koirankeksien livauttamista mukaan eväisiin, sitä totesi höösäävänsä ehkä liikaakin. Sen kun voi ehkä jättää uusien kotien vastuulle ;)
|
Sorruin mie sit kuiteskin vähän... ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti