Kasvavia muksuja ja laumanjohdollisia ongelmia

Muksuille tulee kokoa ja vauhtia koko ajan lisää. Turkitkin ovat kasvaneet siihen malliin, ettei enää tarvitse pienten viiksistä tiirailla, keillä olikaan suorat ja keillä ei. Rexin vauvaturkki tuntuu kyllä hassun kovalta, kun on tottuneempi noiden sileäkarvaisten silkkiturkkeihin. Edellisistä täällä syntyneistä rex-naperoista kun onkin aikaa kokonaiset 1,5 vuotta. Eilen tuli Marikan pieniä taas kuvailtuakin, mutta kuvat ovat vielä kamerassa jumissa siihen asti kun akku latautuu. Niissäkin tuo turkkien ero näkyy jo selvästi.

Kihara näemmä hoikentaa kuvissa ;)

Nyt kun poikueen sk poika on ovelasti puhutettu Eevalle, poikueesta onkin vapaana enää yksi rex tyttönen, mitä Saijan kanssa poikasista tänään jutteli. Niin rumaa siamesea miulle ei kuitenkaan kuulemma edes annettaisi, joten kyseisen poikueen kaikkien muksujen voidaan olettaa lähtevän täältä maailmalle. Jotenkin kummasti kun Saija tänne mieluummin jalostustason eläimiä sijoittaa, kuin pet-tasoisia suloisia jauhovarpaita. Ainakaan toistaiseksi muksut eivät kyllä edes ole onnistuneet herättämään miussa pakonomaista tarvetta jättää edes yhtä pienistä kotiin. Eli selvästi sitä ainakin jossain määrin tiedostaa sen, että se että kaikki eläinvauvat ovat söpöjä, ei suinkaan tarkoita että kaikki pitäisi pitää itse ;) Katsotaan pysyykö sama kun muksut avaavat silmät ja lähtevät liikkeelle. Tänään tuo sk poika pyrki kyllä jo kovasti syömään miulta kynnen ja sormenpään. Vaikka pientä ei voi yrityksen puutteesta syyttää, on kyllä pakko sanoa että vauvahampailla tulokset jäivät puuttumaan.

Ikävämpänä ongelmana tänään nousi taas pinnalle naaraslauman johtajuuskysymys. En muista onko asiaa tullut aiemmin blogissa sivuttua, mutta tilanne on ollut melko sama Liliumin lopetuksen jälkeisistä ajoista asti. Laumanjohtajana toimii tällä hetkellä Linnea, mutta rooli ei ole mitenkään päin Linnean luonteen mukainen. Neiti tuntuu olevan hyvin usein täysin eksyksissä, jos laumassa tapahtuu muutoksia, ja tästä seuraa välillä pientä ylireagointia neidin taholta. Tänään Linnea otti ongelmaa siitä, että nostin Marikan muun lauman seuraan siksi aikaa kun katseltiin muksuja Saijan kanssa. Eilen tämä oli ihan ok, mutta tänään taas Marikan ilmaantuminen häkkiin oli ehdottomasti huono homma, ja Marikaa piti vahdata ja höykyttää. Linnean ylilyönnit eivät ole kuitenkaan läheskään samaa luokkaa mitä Liliumilla, ja niiden kanssa pystyy vielä hyvin elämään. Itsellä tulee kuitenkin väkisin välillä ikävä niitä aikoja, kun laumalla oli selkeä ja luonteva johtaja. Jotenkin homma vaan pysyi paljon paremmin kasassa silloin ja kaikki sujui helpommin. Laumanjohtajuuden myötä Linnean luonne on muuttunut muutenkin hieman varautuneemmaksi, joten sitä kovasti toivoo että joku lauman nuoremmista lähtisi kaavailemaan vallankaappausta. Tällä hetkellä selvää pyrkyriä ei kuitenkaan ole havaittavissa.