How to Care for Your Fancy Rat

Yksi enkkulöydöistäni, Nick Maysin kirjoittama How to Care for Your Fancy Rat on 34-sivun sivumäärällään enemmän vihkonen kuin varsinainen rottakirja. Sivumääränsä puitteissa se ei onnistu täysin lunastamaan takakantensa lupausta sisältää kaiken, mitä kesyrotan hoidosta täytyy tietää. Silti teos on hyvä perusteos siihen, mitä rottien hoito Briteissä käytännössä on. Eli vihkosen välittämä kuva rotan hoidosta on hyvin yhteneväinen sen kanssa, millaisen kuvan rottien hoidosta on Fancy rat -foorumia lukemalla saanut.

Perusperiaatteiltaan kirjan hoito-ohjeet ovat hyvin sovellettavissa Suomen oloihinkin. Isoin ero varsinaisessa hoidossa on käytettävät kuivikkeet - siinä missä suomessa valtaosa käyttää joko Toa-Lättiä, MörttiRöpöä tai pellavaa, käytetään Englannissa enemmän kierrätyskartonkista valmistettavaa kuiviketta, johon en ole Suomessa törmännyt, sekä puupellettiä. Häkin koossa minimisuositus on sama, mikä Suomessa on häkin lakisääteinen minimikoko, eli 60*30*30cm. Tämän minimikoon ohella kuitenkin mainitaan aviaariotyylisten häkkien sopivan rotille myös mainiosti, ja ideaalikooksi mainitaan 180*90*90cm. Eli mainittu ideaalikoko on selvästi minimiä isompi, mutta samalla kuitenkin myös selvästi isompi siitä, mitä häkkikoot käytännössä Briteissäkin ovat (foorumin Show Your Set-Up -osiossa näkyy paljon CritterNationin ja Ferplast Jennyn kokoluokkaa olevia häkkejä). 

Isoimmat erot suomalaisiin hoito-ohjeisiin löytyvät rotan valintaa ja kasvatusta käsittelevistä osuuksista. Ensimmäisessä näissä kun mainitaan olevan täysin hyväksyttävää ottaa lemmikiksi vain yksi rotta, joskin heti tämän jälkeen todetaan kahden rotan olevan kuitenkin parempi. "It is perfectly acceptable to have a single rat as a pet, but then you must take the place of its companions. A lonely rat can be an unhappy rat. If you want a happy and contented pet, buy two rats, but make sure that you get two of the same sex unless you want to breed." Kasvatusosiossa korostetaan tarvittavaa varahäkkien määrää ja kotien etsimisen vaikeutta, mikä tulee Briteissä varmasti korostuneemmin esille koska poikueita ei ole tapana karsia. Tästä syystä karsinnasta ei myöskään mainita kasvatusosiossa mitään. Alimpana luovutusikänä mainitaan Briteissä käytössä oleva  kuusi viikkoa. Urokset ja naaraat kehoitetaan eroittamaan eri häkkeihin ennenkuin poikaset täyttävät kahdeksan viikkoa (Suomessa urokset ja naaraat tavataan erottaa viimeistään 4,5-viikkoisina. Todella isoissa poikueissa poikaset tapaavat kyllä kehittyä hitaammin, mikä voi osittain selittää eroa sopivaksi koetussa erottamisiässä). Poikueiden mainitaan tarvitsevan lisäruokaa mahdollisesti jopa yli kaksi kertaa päivässä.

Mielenkiintoisimpana osuutena kirjassa koin itse lyhyen rottahistorian Englannissa, jossa käytiin läpi kesyrottaharrastusta ensimmäisistä hiiriyhdistyksen alla järjestetyistä näyttelyistä vuonna 1901, aina näyttelytoiminnan hiipumiseen, ja rottien oman yhdistyksen perustamiseen vuonna 1976. Tuolloin perustettuun yhdistykseen, National Fancy Rat Societyyn, NFRS:ään itsekin on välillä harkinnut liittyvänsä osittain yhdistyksen foorumin takia.