Tänään puhelin on soinut rotta-asioissa enemmän kuin pitkään aikaan, sekä hyvässä että pahassa. Hyvänä meille on tulossa hoitorottia parin viikon päästä. Yksi hoitoon tulevista neideistä on tuttu tapaus viime kesältä ja kolme on sitten uudempia tuttavuuksia. Nyt kun töiden takia on joka tapauksessa varsin kiinni Turussa, niin voi ne illat käyttää sitten omien lemmikkien hoidon ohella hoitokakaroihin ja parvekeviljelmiin - josko saisi sitten rottamuksillekin mansikoita ja kirsikkatomaatteja omalta parvekkeelta. Wonkakin kun pääsee näillä näkymin uuteen kotiinsa ensiviikolla, niin on sitten omastakin takaa yksi hoidettava vähemmän (ja pääsen toivottavasti miettimästä kenet nakittaisin meidän temperamenttisen kaunottaren lomavahdiksi marraskuussa - siihen tehtävään kun ei ole kauheasti vapaaehtoisia ilmoittautunut ;)).
Ikävämpänä uutisena tuli miun ja Suskun yhteisomistusrotan pimahtaminen. Yhtäaikaa Frederikin kanssa Suomeen muuttanut Nasse on ollut koko ajan luonteeltaan hieman arempi, eikä pojan arkuus ja varautuneisuus iän myötä ainakaan vähentynyt. Luonteensa vuoksi Nasse on saanut Suskunkin luona asua kahdestaan Vanamon veljen Eskon kanssa, kun isompi lauma oli Nasselle liikaa. Eskon astutukseen käyttö oli kuitenkin sekin selvästi Nasselle liikaa ja tänään aamulla Esko oli löytynyt häkistä kopin katolta shokissa ja pahoin piestynä. Susku sitten soitti minulle että onko miusta ok jos hän purkittaa Nassen tämän tempauksen seurauksena. Luonne on itselleni rotissa aika avaintekijä, joten en todellakaan alkanut sanomaan vastaan kun toinen kysyi lupaa lopettaa arka ja varautunut eläin joka ei enää tule edes kämppäkaverinsa kanssa toimeen. Nassea enemmän sitä kun on nyt huolissaan siitä miten kämppäkaveri toipuu, kun poika oli löydettäessä kuulemma hyvin aneeminen ja veltto. Eskokin kun on kuitenkin luonteeltaan vähän pehmeämmän puoleinen, niin pahimmillaan sen saama kunnon löylytys voi jättää trauman joka hankaloittaa sen saamista toisten, täysipäistenkin urosten seuraan. Toivottavasti niin ei kuitenkaan käy.
Joka tapauksessa, r.i.p. Maurits Von Nassau eli Nasse-setä ja osanotot kotiväelle. Nämä ovat aina ikäviä tapauksia.
EDIT. Kävikin sitten vielä pahemmin :( Suskulta tuli juuri viestiä että Esko menehtyi saamiinsa vammoihin. Osanotot Eskon poismenosta siis vielä tätäkin kautta. Ainoa onni onnettomuudessa on se ettei Nassea oltu käytetty jalostukseen, osittain juuri tuon luonteen varautuneisuuden vuoksi. Mutta näinkin voi tuontien kanssa joskus käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti