lauantai 13. elokuuta 2011

Lähdön haikeutta ja yltyvää odotusta

Nyt on sitten loputkin pikkupojista maailmalla. Tänään haettiin ensin Hawkins ja Shadow, ja sitten Cooke ja Thomas. Tuntui kyllä niin oudolta, kun ensin häkkiin jäi vain kaksi pientä, ja sitten ei lopulta yhtään. Iltaiset juoksupyörärallit ja painimatsit ovat sitten taas hetkeksi taakse jäänyttä elämää (pikkuneidit kun eivät ole näistä yhtä paljoa innostuneet, ovat isojen seurassa kai niin isoja itsekin). Olo on todella haikea, ja katse eksyy yhä vähän väliä tyhjentyneen häkin suuntaan. Pitää vielä myöhemmin illalla kerätä energiaa häkin poissiivoamiseen.

Kuitenkaan poikasten luovutus ei olisi voinut sujua positiivisemmin. Poikasten täyttäessä viisi viikkoa kaikilla pienillä oli jo koti tiedossa, ja nyt viiden viikon ja yhden päivän kohdalla kaikki pienet Katarinaa lukuunottamatta ovat uusissa kodeissaan. Uusiin koteihin pojat lähtivät selvästi odotettuina, ja pienten uusia kutsumanimiäkin sain jo kuulla. Pitää nekin sitten kirjata poikuevihkoon ylös, kun saan sen hankituksi. Ei mene muksut sitten niilläkään nimillä sekaisin. Itsekin kun huomaan aina Janinallekin noista omista likoista kutsumanimillä puhuvani, kun ne jotenkin tulevat luontevammin siinä, kun niitä itse koko ajan arjessa käyttää.

Mammailuboksissa Marikan maha on kasvanut ja pesänrakennus senkuin yltyy, eli elättelen suuria odotuksia tulevasta perheenlisäyksestä. Neidin lasketun ajan pitäisi osua ensiviikon keskiviikon ja sunnuntain välille. Naaraslaumakin muutti eilen varahäkistä takaisin tupla-Lusakaan. Neidit nauttivat selvästi saamastaan lisätilasta ja lauma on nyt toiminut mainiosti yhteen isommassakin. Jotenkin tuntuu, että Linnea ei ole laumanjohtajana yhtä elementissään kuin Kissus, ja joutuu siksi vähän hämilleen silloin kun laumassa tapahtuu muutoksia. Saa nähdä, nappaako Marika sitten vauvaloman jälkeen johdon itselleen, sillä kun tuntuisi olevan asemaa kohtaan enemmän kiinnostusta. Linnea taas päätyi johtajaksi vähän vahingossa, kun se jäi äkisti ainoana aikuisena junnujen seuraan. 

2 kommenttia:

Pimmiainen kirjoitti...

Pojat pääsivät turvallisesti kotiin Helsinkiin. Junassa kotimatkalla konduktööri kurkkaili boksiin ja ihmetteli kun sanoin että rotat on vasta poikasia (?). Ukko (Hawkins) ja Sumu (Shadow) auttaa kirjoittelemaan tätä kommenttia kun istuskelen tässä nojatuolissa :) Ukko näyttää nokostelevan vähän enemmän mutta Sumu tuntuu olevan liikkeessä jatkuvasti. Häkissä lempipaikka on ollut vessaboksin ja häkin seinän välinen erittäin kapea kolo, mikä vähän kismittää, koska äitini virkkasi pojille hienon villapipon jossa voisivat koisia. Meidän tyttörotille annoin tuliaisiksi yhden antamistasi koirankekseistä, jotta eivät tuntisi itseänsä ihan hylätyiksi. Laitoin sen roikkumaan sellaiseen omenapidikkeeseen häkin kattoon, jotta saivat puuhasteltavaa kun hössötettiin poikien tulon kanssa. T:Pirita

Susanna Mäkilä kirjoitti...

Mukava kuulla :) Rottien käsitykset ideaaleista nukkupaikoista ovat tosiaan välillä mielenkiintoisia. Täälläkin nukuttiin välillä juoksupyörän päällä (mikä on erittäin fiksua siinä kohtaa kun veljet tahtovat juoksemaan).