Eilen poikettiin sitten Eevan kanssa rottapäivillä käymässä. Eeva nappasi miut kyytiin Halisista heti puolen päivän aikaan (kiitos vielä kyydistä!), niin saavuttiin sitten Lemmikkiasemalle siinä vaiheessa kun Lena viritteli viimeisiä sisustuksia rottien häkkeihin. Lenalla oli mukana edustamassa muutamia naaraita ja muutamia uroksia, mukaanlukien itselle uudet tuttavuudet Lotus ja Lorca, joita oli kyllä jo netin kautta vähän silmäillyt. Kuulumisia vaihdettaessa selvisi rescue-mummoille löytyneen uuden kodin, eli sortumisvaara on ohi.
Liiketilaan tuodut rottahäkit herättivät selvästi paljon kiinnostusta, ja häkkien ympärillä riitti ainakin koko sen ajan kun minä ja Eeva liikkeessä viivyimme ihmisiä. Osa kyseli rotista kiinnostuneena, ja etenkin lapset tykkäsivät silitellä. Mukaan mahtui myös ihmisiä, jotka olivat rottia harkinneet, tai joilla oli sopivat rotat jo haussa. Itselläkin aika kului niin huomaamatta siinä Eevan ja muiden kanssa höpöttäessä, että noin tunnin mittaiseksi ajateltu lyhyt visiitti venyi kahteen tuntiin. Eikä siinä sortumisiltakaan täysin vältytty. Ei eläimiä sentään (eikä niitä olisi ollut edes myynnissä), mutta tuliaisia likoille. Liikkeen valikoimista mukaan tarttui kolmirenkainen kiipeilylelu sekä häkkiin ripustettava pidike, johon saa viritettyä esimerkiksi omenan, tai koirankeksejä joissa on reikä keskellä.
Samalla puheltiin sitten seuraavasta rottatapaamisesta, jota Lena suunnittelee syyskuun loppuun. Täytyy vain toivoa, että tälläkertaa päivä sopisi mahdollisimman monelle, että saisi sitten vähän enemmän juoruiluseuraa kuin viimeksi. Näyttelyihin verraten tällaiset kun ovat siitä kivoja, että näyttelyissä on yleensä joko itse hommissa, tai ainakin iso osa tutuista on hommissa (usein sekä että), jolloin aikaa vapaaseen keskusteluun jää väkisinkin vähemmän. Nettikeskustelu kun ei kuitenkaan ole koskaan täysin sama asia.
Kotiin päästyä piti heti ensiksi virittää kiipeilylelu likoille häkkiin. Siskon koira katseli hyvin pettyneenä vierestä, koska se oli tulkinnut lelun heti koiranleluksi miun nostettuani sen pussista. Oli sitten optimistisesti toivonut miun heittävän sen sille, sen sijaan että jemmaan sen hankalasti kaltereiden taakse. Likkojen lahjomisen jälkeen olikin taas aika jatkaa synttärivalmisteluja, että kaikki ehtisi ajoissa valmiiksi.
2 kommenttia:
Hah, aika vierähtää AINA niin nopeasti kun pääsee keskustelemaan rotista :D
Tajusin että lainasin blogistasi Marcuksen kuvan tuonne oman blogini esittelyihin ilman lupaa, ethän pahastunut? :O
Huomasinkin tuon kuvan, mutta en pahastunut :) Tuollaiseen käyttöön kun kuva tuli.
Lähetä kommentti