Likkojen linnaa, ilmoittautumisia ja pientä muuta

Viikon rottailut tulevat taas vähän näin koottuina teoksina, kun viimeksi kun minulla olisi ollut paremmin aikaa niitä päivitellä, kone päätti tiltata oikein kunnolla. Ajateltu kirjoitusaika menikin sitten siivoillessa ja konetta lepyteltäessä. Tämä viikko kun ei ole muutenkaan ollut se kaikkein piristävin; juuri kun flunssasta on alettu kunnolla selvitä, saa herätä kolmena aamuna hammaslääkäriin. Kovasti kyllä koittivat taas neuvoja antaa, miten niiltä käynnin ikäviltä puolilta välttyä. Mutta huonosti nukutuista öistä ja muista pikku vastoinkäymisistä huolimatta kyllä sitä on ehditty taas vähän rottalaisten päänmenoksi juonia.

Likat saivat lukaalinsa suursiivouksen, ja tällä kertaa sisustin häkin hieman enemmän itseäni ajatellen. Viikon teema on riepuboksi viidakko, eli seuraavalla siivouskerralla saan kylppärin täyttämisen sijaan nakata valtaosan sisustuksista suoraan roskikseen. Häkkiin on siis viritetty kasa vanhoja vaatteita sekä erikokoisia pahvibokseja. Osasin myös viimein oikeasti pysyä siinä, ettei häkkiin laiteta mitään pestäväksi ajateltuja kangasjuttuja ennenkuin riepuvarasto oikeasti pienenee. Vaikka melkein sitä mieli tekisikin pistää aina kaikki vähäänkään ehjemmät kankaat koneeseen pyörimään.

Likkojen vaateviidakkoa

Halikon ilmotkin on nyt tehty. Vähän viime tippaan ne kyllä jäivät, ja olisivat saattaneet kokonaan unohtua ellei Janinan kone olisi kieltäytynyt avaamasta yhtä kuittia. Janina soitti sitten minulle, ja pyysi katsomaan aukeaisiko se minun koneellani. Aukesihan se, ja samalla minulle tuli sitten mieleeni se ilmoittautumispäivä tarkistaa. En mie ollut muistanut sen kuin viikolla väärin... Mutta nyt meiltä on sitten lähdössä mukaan enemmän rottia kuin pitkään aikaan, eli kokonaiset seitsemän siimahäntää, olettaen että kaikki ovat aamulla näyttelykunnossa. Sanariksen kohdalla arvoin ilmoittamista hetken, kun sillä on juuri pientä rohinaa ollut, mutta päätin ilmoittaa sen kuitenkin ja jättää sitten tarvittaessa kotiin. Toivon kyllä todella, ettei tuo ole mitään vakavampaa, vaan menee nopasti ohi. Eliza puolestaan on taas niin mielenkiintoisen värinen, että sitä en viitsinyt edes ilmoittaa.

Eilen bongasin myös ilmoituksen myytävästä käytetystä CritterNation Doublesta, ja se muuttaakin meille näillä näkymin Halikon näyttelystä. Samalla pitää kyllä sitten vähän haikein mielin laittaa myyntiin nuo Lusakat. Kolmannen Critterin myötä niiden tarpeellisuus kun muuttuu varsin teoreettiseksi, ja Lusakoihin verrattuna Crittereissä on selvä etu niiden yhdisteltävyys. Tapsan kanssa jo mietittiinkin varaCritterin virittämistä kolmanneksi kerrokseksi likkahäkin päälle; siinä säästyisi paitsi varastotilaa, likat saisivat vielä kolmanneksen enemmän tilaa temmeltää. Tiina auttoi minua kyllä jo osaltaan häkkivaraston raivauksessa hakemalla vanhan poikashäkin uuteen kotiin.