Lilianin kohdallakin oli jo alettu luovuttaa ja tulla siihen tulokseen ettei astutus onnistunut tälläkään kertaan. Ensimmäinen laskettu kun oli tostain ja perjantain välisenä yönä, eikä neidin maha näyttänyt juuri kasvaneen. Vaa'an mukaan painoa oli kuitenkin tullut lisää noin viisikymmentä grammaa ja Lilian väsäsi pesän juuri viikonlopun kynnyksellä, joten sen annettiin kuitenkin olla vielä erillään. Tänään istuessamme olohuoneessa alkoikin kuulua pientä piipitystä. Pienen hetken ajattelin sen kuuluvan hoitorottien suunnalta, mutta sitten se toistui. Tapsa siirtyi lähemmäksi Lilianin pesää vilkaistakseen pikaisesti tilanteen pesän ikkunasta. Minä siirryin hakemaan kännykkää viestittääkseni heti Saijalle, hän kun pyysi ilmoittautumaan jos jotain tapahtuu, vaikkei itsekään siihen oikein enää uskonut kun puhuttiin asiasta eilen puhelimessa.
Pesässä myöri ainakin kaksi virkeän oloista nakkia ja synnytys on mitä ilmeisemmin vielä kesken. Poikasten tarkempi määrä selviää siis huomenna pesää tarkistaessa. Nyt pääseekin sitten jännittämään, onko joukossa joku Tapsan mielestä söpö - ja tyttö.
Junnunaaraille kun varmistui nyt marraskuuksi hoitajakin, kun siskopuoleni Ida sai luvan ottaa pienen tyttölauman huoneeseensa meidän reissun ajaksi. Äitipuoleni ei ole lajista vieläkään ihan vakuuttunut, mutta päätti sitten kuitenkin suostua asiaa harkittuaan järjestelyyn. Pääsee Iippakin sitten kokeilemaan millaista rottien hoito oikeasti on, täällä ollessaan hän kun on minua jo aina välillä lyhyempiaikaisesti noiden pienten kanssa auttanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti