R.i.p. Sanaris

Sanariksen kunto on ollut taas pari päivää huonompi, ja pojan hengitys sen nukkuessa vaivalloista ja kuuluvaa. Vaikka näitä huonompia päiviä on ollut aiemminkin, tänään tein lopulta sen lopullisen päätöksen. Sanaris ei ole kuitenkaan ollut täysin kunnossa enää pitkiin aikoihin, vaikka en ole osannutkaan päästää siitä irti. Kysymys on jo kuukausia ollut pitkälti siitä, onko pojalla ollut huono päivä vai onko se ollut "vain" puolikuntoinen. En usko että se on liiemmin kärsinyt tilastaan, mutta ei se ole varmasti myöskään elänyt täysipainoisen rottamaista elämää enää viime aikoina.

Yksi syy kiinnipitämiseen on ollut myös pelko siitä mitä uroslaumassa tapahtuu ilman Sanarista. Pojan ensikertaa sairastuessa Frederik ja Pamaus alkoivat ottaa pahasti yhteen ja purivat toisensa lopulta haavoille asti ennenkuin Sanariksen kunto koheni sen verran että poika otti johdon takaisin itselleen. Nyt pelkää saman taas toistuvan, vaikka luulisi että johto olisi jo siirtynyt jommalle kummalle nuoremmista Sanariksen oltua näin kauan huonossa kunnossa. Nyt tarkkaillaan ja toivotaan ettei lauma lähde taas hajoamaan.

Nyt ei sitten talossa ole enää yhtään ryssää. Poikalauman papparainen on poissa.

R.i.p. Sanaris
22.11.2011-31.7.2013