Kismetin poikueen kohdalla kyselyjä on ollut kerrassaan olemattomasti. Alkuun en ollut asiasta huolissani, mutta nyt kun luovutusikään on enää viikko ja kaikki muksut Suskulle meneviä lukuunottamatta ovat varaamatta, alkoi asia väkisinkin mietityttää. Osasyynä tilanteeseen on varmasti oma passiivisuuteni ilmoittelussa, kun kaikki rottiin liittyvä jaksaminen valui lauman kokoonsaamiseen; normaali poikueen markkinoiminen keskustelufoorumeilla ja omassa blogissakin jäi aika puolitiehen. Olen varannut poikueen luovutukseen tulon ja reissuun lähdön välille useamman viikon mattimyöhäisten uusiin koteihin saamiseksi, mutta tänään iski pieni pelko siitä, että mitä jos nuo eivät ehdi uusiin koteihin siinäkään ajassa.
Koska parikuisten poikasten hoitoonlaitto jotta ne voisivat jatkaa kotien etsimistä kolmikuisina ei tunnu vaihtoehtona hyvältä, koitin keksiä muita. Ruokakasvatustausta nosti ehkä päätään siinä, kun hetken aikaa mietti että koettaa aktiivisesti etsiä uusia koteja reissuun asti ja laittaa siinä kohtaa mahdollisesti käsiin jääneet käärmeenruuaksi. Tätäkin vaihtoehtoa mietti kuitenkin vain hetken; vaikka se olisi periaatteessa ratkaisuna helppo, olen kuitenkin todella huono toteuttamaan mitään moista käytännössä. Vaikka olenkin sitä mieltä että käärmeillekin tulee saada hyvissä olossa kasvaneita asiallisesti hoidettuja ruokaeläimiä, ovat rotat kuitenkin itselleni hyvin vahvasti lemmikkejä.
Sitten muistin asian josta Susku on monesti puhunut. Susku työskentelee eläinkaupassa Tampereella ja heidän on usein todella vaikea saada myyntiin kotimaisia rotanpoikasia vaikka kysyntää olisi. Hetken asiaa harkittuani päädyin laittamaan Suskulle viestiä ja kysymään onko tilanne yhä sama. Se ei kuulemma ole muuttunut, eli muksuista ainakin osan saisi todennäköisesti helposti puhuttua myyntiin Suskun työpaikalle. Sitten en ehkä itse pääsisi vaikuttamaan poikasten uusiin koteihin, mutta ison osan ajasta paikalla asiasta päättämässä olisi henkilö jonka tunnen ja johon luotan eläinasioissa (mikä erottaa liikkeen lähestulkoon kaikista muista eläinkaupoista, miksi kyseinen liike onkin ainoa jota edes harkitsen). Ilmoitin Suskulle miettiväni asiaa vielä tämän viikon ja palaavani asiaan jos muksut ovat vielä tämän viikonkin jälkeen varaamatta. Sillä jos muksut liikkeeseen laittaa, laittaisi ne mieluiten heti luovutusikäisinä; mahdollisimman pieninä ja söpöinä.
Tapsaltakin koitin kysellä mielipidettä asiaan, mutta Tapsan mielestä eläinkauppa kuulostaa vaihtoehtona vain järkevältä tässä tilanteessa. Ehkä se on sitten vain omien korvien välissä niin vahvana, että vastuuntuntoinen kasvattaja myy kasvattinsa kotoa käsin huolella valittuihin koteihin, että kaikki muu tuntuu oikomiselta ja vastuunpakoilulta. Siitäkin huolimatta, että en ole ikinä nähnyt ongelmallisena jos joku muu on joskus myynyt kasvattejaan myös liikkeen kautta (olettaen että liike ja myyjät ovat tuttuja). Joku muu on kuitenkin aina eri asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti