tiistai 3. syyskuuta 2013

Takeltevaa totutusta

Lauman yhteenlaitto ei ole edennyt moneen päivään mihinkään. Rottamukset tulevat kyllä juttuun pikkuhäkissä ja vessassa, mutta likkojen linnassa alkaa heti piipittäminen, pahakin sellainen; viimeksi Mimosa sai puremahaavan silmäkulmaansa. Niinpä rottamukset ovat olleet totutushäkissä, ja kun hermot ovat menneet muutenkin, niin ilmoitin tänään Tapsalle että pian saavat oikeasti jäädäkin sinne kun eivät muuten suostu toisiaan sietämään. Toisena vaihtoehtona uhkasin heittää ne isoon häkkiin ja purkittaa jokaisen rettelöitsijän kunnes häkissä on rauhallista - tai kunnes sielä ei ole enää ketään. Päästettyäni hieman höyryjä (ja saatuani päänsäryn aisoihin) turvauduin rakentavampaan vaihtoehtoon ja puhuin asiasta kokoustelemaan tulleiden Janinan ja Saijan kanssa.

Janinan ja Saijan kanssa keskustelun myötä muotoutui kaksi maltillisempaa vaihtoehtoa, joista ensimmäinen oli ison häkin purkaminen ja lauman sijoittaminen alkuun yhteen Critteriin. Rotillakin liian iso häkki saattaa kuulemma aiheuttaa eripuraa laumassa, kun porukka alkaa ottaa omia alueitaan, ja Saijallakin osa nahistelijoista on rauhoittunut pienenpään vaihtaessa. Toinen vaihtoehto taas oli Pamauksen erottaminen laumasta, ja tarkkailu säilyykö sopu ilman tuota expallillista. Pamauksella kun ollut nyt etenkin isommassa häkissä hieman samaa pörhistelyä mitä se teki Frederikin kanssa, vaikka en olekaan nähnyt sen käyvän kenenkään kimppuun.

Alkuun olin taipuvainen kokeilemaan ensimmäistä vaihtoehtoa, vaikka tuota likkojen jättihäkkiä rakastankin. Sitten kuitenkin tulin näyttäneeksi vielä Lolaa Saijalle ennen Saijan lähtöä. Palauttaessani Saijan käsissä olleen Lolan totutushäkkiin Pamaus aloitti heti saman pörhistelyn mitä se on tehnyt isossa häkissä, muttei aiemmin totutushäkissä. Lolakin selvästi jännittyi Pamauksen seurassa ja häkissä oli jonkin aikaa hyvin varautunut tunnelma. Eli vaikka iso häkkikoko olisi yksi mahdollinen vaikuttava tekijä, taitaa tuo minun kultapoika olla valitettavasti toinen. Vaikka kaikki rottamukset nukkuvatkin totutushäkissä monesti samassa kasassa, eivät laumakemiat kuitenkaan selvästi pelitä.

Juttelimme sitten Tapsan kanssa vielä jonkin aikaa vaihtoehdoista ja päädyimme lopulta kokeilemaan sitä että likat siirrettiin likkojen linnaan ilman Pamausta ja Pamaus jätettiin toistaiseksi yksinään totutushäkkiin. Mikäli sopu likkojen välillä säilyy nyt isossakin, pitää sitten miettiä mitä Pamauksen kanssa tekisi. Mikäli taas likkojen välillä esiintyy edelleen kränää, siirretään kaikki taas yhdessä pienempään häkkiin ja katsotaan löytyisikö sopu sitä kautta.  

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö rottien jako kahteen pienempään laumaan voisi toimia?

Susanna Hoffren kirjoitti...

Lauman jako kahtia voisi tietenkin kanssa toimia, mutta meillä se on aikalailla viimeinen vaihtoehto. Uusia urosjunnuja Frederikin ja Pamauksen seuraankaan kun ei tullut enää siksi, että olen viime aikoina kokenut ettei minulla riitä aika kunnolla kahdelle laumalle. Kahden häkin siivoamiseen kun menee enemmän aikaa kuin yhden (vaikkakin ison), ja arjessa isompana kahden lauman juoksuttamiseen ja niiden kanssa seurusteluun kuluu huomattavasti enemmän aikaa. Niinpä toiveissa olisi jatkossa vain yksi lauma, johon voisi panostaa kunnolla ja jolle voisi tarjota sitten kaiken liikenevän jaloitteluajan ja huomion.

Tämä on myös se syy, miksi sitä on alkanut kasvatushaaveita hautailla; niin kovasti kuin kasvattaminen minua kiinnostaakin, koen että sain rotista enemmän irti lemmikkeinä silloin kun meillä oli vain yksi naaraslauma. Toinen lauma on ollut koko ajan vähän sellainen kasvatuksen mukanaan tuoma "pakollinen paha". Eli vaikka yksilöitä ei ole omasta mielestä ollut liikaa, niin kaksi pysyvää laumaa ei alkanut oikein missään kohtaa tuntua omalta. Ja kasvattaessa niitä laumoja olisi ollut hyvä olla vielä useampi.