maanantai 21. marraskuuta 2011

Rikkoutuvaa harmoniaa ja sortumisia

Juuri saatuani itseni vakuuttuneeksi siitä, että keskenään samanmalliset häkit ovat sisustuksellisesti paras ratkaisu makuuhuoneeseen, päätin haluta pojille ovet. Likkojen kanssa ovia kaipaa lähinnä häkkiä siivotessa, mutta Naveenin kohdalla kaipaan niitä jo poikaa häkistä otettaessa. Poika kun löytää usein parhaat nukkumapaikat ovien katvealueilta, eikä ole yhtä kiinnostunut tulemaan luukuille vastaan kuin nuo kakarasta asti täällä varttuneet likat. Toisena tekijä on tasojen pinta-ala. Mitä enemmän Naveenin touhuja seuraan, sitä enemmän olen huomaavinani ettei tuo päälle vuoden vanha herrasmies aina arvosta kaikkia ratkaisuja joihin olen junnunaaraiden kanssa tottunut. Kyllähän poika pääsee ja kiipeää, mutta välillä touhu on hyvin vaivautuneen näköistä. Suhdetyötä lähdetään siis tekemään tarjoamalla pohjaksi CritterNationin välipohja ja tasot, joiden lomaan sitten sovitellaan myös kiipeilyvirikkeitä ja pesiä. Että riittää sitten junnuskalla touhuttavaa, mutta herrasmies voi säilyttää arvokkuutensa iltapäiväkävelyillään niin halutessaan. Hetken kyllä mietin, miten Mikko ja Mikon pojat suhtautuvat siihen, jos pöllin niiltä kolmannen kerroksen. Puolikas minun Critteristä kun on ollut nyt Mikon pojilla. Mutta saahan niitä sitten tilattua, jos häkki näyttää käyvän ahtaaksi (ja onhan meillä eri häkkivaihtoehtoja useampia jemmattuja eri puolille kämppää, joista lähteä sitten uusia kombinaatioita rakentamaan). Pitää vain katsoa, ottaako tuon palapelin urakakseen tänään vai huomenna. Tämän viikon ohjelmaan kun on isolla kirjoitettuna myös gradu, jonka suhteen päätin viimein ottaa itseäni niskasta kiinni (ja Ellu lupasi tarvittaessa potkia vauhtia ja sitoa miut koneelle ilman nettipiuhaa).

Nettipiuhan poistaminen olisi kyllä omiaan estämään myös niitä sortumisia. Mikko haluaa tosiaan omilla pojilla jatkaa hampun käyttöä kuivikkeena, ja eilen piti sitten laittaa hampputilausta menemään. Koska isomman tilauksen yhteydessä postikuluja ei tule ollenkaan, jotenkin sitä taas sortui "jotain pientä" rottalaisille tilaamaan. Mikko sortui hillitysti vain yhteen puukoppiin ja muutamiin köysiin, ja Saija pyysi samaan tilaukseen kolme lila/pinkkiä Sputnikia. Miun piti pysyä puhtaasti köysilinjalla, mutta sitten erehdyin selailemaan katalogia vähän laajemmin. Nyt omille rotille on sitten köysien lisäksi tulossa yksi lila/pinkki Sputnik lisää (oli pakko kun oli tarjouksessa...) sekä pari lintujen kiipeilytelinettä: http://www.zooplus.fi/shop/linnut/lelut/leikkitelineet/143236 ja http://www.zooplus.fi/shop/linnut/lelut/leikkitelineet/143222. Ehkä taas vähän turhaakin, mutta toisaalta rotille on kyllä erittäin palkitsevaa hankkia uusia virikkeitä. Kaikki häkkiin laitettavat uudet tavarat tutkitaan läpi tarkoin, ja suosikeiksi päätyviä kyllä sitten tosissaan käytetäänkin. Pitäisi vain keksiä paremmat varastointisysteemit niille tavaroille jotka kulloinkin ovat poissa käytöstä häkkien siivoskertojen välillä. Se jäi kyllä vähän harmittamaan, kun M-koon pajusillat olivat loppuneet, Naveen kun selvästi pitää omastaan. Naveenille tuollaiset jyrsimistä hyvin rikkoutumatta kestävät tavarat ovat omiaan, kun herra on kovin innokas kokeilemaan kaikkea hampaillaan.

Toisaalta niitä virikelöytöjä tekee välillä hyvin muuallakin kuin nettikauppojen alennusmyynneissä. Rotille kun kelpaavat niin heinillä ja puukuidulla täytetyt paperipussit kuin vanhat pahvilaatikotkin. Lemppareiden listalle on saatu myös rikkoutuneita vanhoja vaatteita eri tavoin häkkiin ripustettuina. Ja Ekotorilta löytyy kanssa monesti edullisiä löytöjä rotille kierrätettäviksi: itselle on mukaan tarttunut esimerkiksi erilaisia koreja ja viimeisimpänä kissanpeti 0,80 eurolla. Siinä ei enää paljoa harmita, vaikka peti revittäisiinkin heti rikki. Yllättävän rauhassa se on kyllä saanut likoilla kaikin tavoin olla, joten seuraavaksi sitä tulee ehkä tarjottua pojille likkojen nukkuessa lähinnä laivassaan tällähetkellä.

Muuten rottalassa onkin nyt elelty rauhaisaa hiljaiseloa pikkujoulujen jälkeen. Delilahin muksut odotuttavat vielä itseään, eikä Jolenen kohdalla mikään ole vieläkään varmaa. Hoidokit ovat kuin olisivat olleet täällä aina, ja pikkupojat ovat menneet varsin ongelmitta laumoihinsa. Joulun jälkeinen Vietnamin matka lähenee hiljakseen, ja lauman lomahoitajaksi tuleva Tapsa opettelee tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Pikkujouluissa sain vielä varmistettua Tiinan, Janinan ja Saijan olevan Turussa meidän reissun aikoihin, ja luvan antaa heidän puhelinnumerot Tapsalle. Niin on sitten jokin taho lähellä, jos rottien kanssa tulee jokin uusi tilanne eteen. Itse pitäisi vain saada aikaiseksi hoitaa rokotusasiat kuntoon ennen reissua, ja malttaa jättää lauma ensin jouluksi ja sitten reissun ajaksi. Tapsa kyllä kysyi heti senkin, kuuluuko blogin päivitys lomahoitajan vastuulle, kun meidän hotellissa kuitenkin nettiyhteys on. Että voisi itse sitten vuorostaan seurata oman rottalan elämää blogin kautta :)

Ei kommentteja: