sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Muksuja ja paapomista

Hoitorotat lähtivät nyt kotiinsa, ja Tiinakin kävi hakemassa pojat. Rottala siis hiljeni päivän alusta viiden rotan ja yhden hamsterin verran. Pendragon ei ollut tänään aivastellut, niin Tiinakin sitten totesi että laittaa vain sitten häkin kauemmaksi muista, kun pikkupojalla on pientä flunssan poikasta ollut. Ei Pena kuitenkaan kauaa ehtinyt Tiinan hoivissa olla, kun Tiina soitti sen alkaneen rohista selvästi pahemmin. Pienen palaverin jälkeen sitten päädyttiin että Pendragonin on parempi palata tuttuun ympäristöön hoidettavaksi, mutta Naveen voi kuitenkin jäädä naarasseuraan. Pena on kuitenkin sen verran kakara vielä, että poikien yhteenlaitossa tuskin tulee parin viikon jälkeen ongelmia.

Penan yksiö
Janinan kanssa sitten viestiteltiin hoitosuunnitelmaa kakaralle, kun lähes luovutusikäisen yhteisomistuksessa olevan muksun kohdalla en halua tehdä päätöksiä mahdollisista antibioottikuureista ominpäin. Nyt muksu saa kuitenkin olla vielä pari päivää kotihoidolla: kakara muutti pikkuhäkkiin joka oli mahdollista sijoittaa viltin kera varmasti lämpimämpään kohtaan ja nappasin Wonkalta ilmankostuttimen kostuttamaan huoneilmaa. Sen lisäksi jatketaan sitten valkosipulipuurolla ja hunaja-valkosipulivedellä (jahka saan aamusta haettua hunajaa) sekä Nutri-Plussalla. Jos tehostettu hyysääminen ei tuota toivottua tulosta alkuviikosta, koetetaan antibiootteja. Kovasti sitä pienestä huolehtii, vaikka tietääkin ettei mycosta vielä tuon ikäisellä voi olla kyse.

Pendragonia hakiessa eksyin samalla myös Tiinan muksuja katsomaan, ja Kelmin lapset veivät sydämeni kyllä täysin. Mahottomia pötköttäjiä. Nyt mietinkin pääni puhki, pitäisikö antaa itselle periksi ja ottaa yksi niistä omaan laumaan. Itse kun on kyseisen poikueen suhteen todella utelias jo sen taustojen takia. Kuitenkaan kyseistä urosta ei missään tapauksessa voisi käyttää sitten kasvatukseen, ja kun haluaa nyt kasvatusta aloitella ja pitää eläinmäärän pienenä, olisi nyt ehdottomasti järkevintä pysyä täysin kasvatuskelpoisissa yksilöissä. Tai ainakin lähtökohtaisesti kasvatuskelpoisissa: eihän sitä tietysti voi koskaan poikasesta varmuudella sanoa mitä siitä lopulta tulee.


Delilahin muksut 5vrk.

Delilahin muksutkin kasvavat kovaa vauhtia, ja värierot alkavat tulla koko ajan selvemmin esille. Vielä on kuitenkin aivan liian aikaista lyödä värejä lukkoon muksuille. Nimiä on kyllä tarkoitus jo katsella, ne kun tulee taas yhdestä pelistä poimittua. Laukkipäisestä pojasta tulee varmaankin Tortok, jonka sisaruksiksi tulee todennäköisesti ainakin Leona ja Faras.

2 kommenttia:

Pia kirjoitti...

Oi sentään, rottablogi! :D
Onnea pienokaisista, mielenkiintosta jäädä seuraamaan miten nuo värit tosiaan alkaa näkymään/erottuun!
Itse kun on nähnyt rottia aina vain luovutusiässä, ei noin pieninä livenä koskaan. tui tui :D

Susanna Hoffren kirjoitti...

Poikaskuvapäivityksiin voi tosiaan varautua :) Itsekin kun nyt huomannut ensimmäisen poikueen kanssa, että blogin kautta kuviin on helppo itsekin palata, nyt kun on halunnut tarkastaa miltä edellisen poikueen muksut näyttivät iässä x. Koneella kun kuvat tuppaavat olla itsellä varsin sekaisin ;)