Vauvakuumetta

Edelliset muksut on vasta saatu maailmalle, ja nyt pohditaan kovasti jo seuraavia. Tälle vuodelle kun on vielä kolme poikuetta suunnitteilla: yksi oma ja pari sijoituspoikuetta. Poikuesuman välttämiseksi noista tulikin sitten Janinan kanssa mailailtua, ajatuksena kun kuitenkin olisi että likoista kaikki synnyttävät ja kasvattavat muksunsa täällä. Päädyttiin sitten että ensimmäisenä on vuorossa Jolene, joka on jo varsin hyvin edellisestä poikueestaan toipunut. Sitten Delilah, josko neiti vähän vielä kokoa ennen sitä jostain saisi. Ja viimeisenä sitten Sera, jotta se ehtii vielä messariin brittituomareille näytille ennen mammalomansa aloittamista. Eliza on onneksi sen verran junnu vielä, että sen kohdalla suunnitelmat menevät väkisin ensivuoden puolelle. Nyt on sitten helpompi näyttelytettäviäkin marraskuun näyttelyihin pohtia, kun tietää ketkä likoista ovat (toivottavasti) lastenhoitopuuhissa näyttelyjen aikaan.

Käytännössä sitä kun ei voi koskaan tietää miten käy. Esimerkiksi Lilumin kanssahan meillä kävi niin, ettei likka tullut ollenkaan kantavaksi. Nyt taas kaksi kovasti odottaamaani essex-poikuetta on Janinan luona syntynyt: toiseen syntyi yksi black naaras ja yksi russian blue uros, toiseen vain yksi poikanen. Nyt sitten toivotaan josko kolmas naaras synnyttäisi kunnon kokoisen essex-poikueen. Muuten voi olla, että itselläkin uroslauman perustaminen sitten lykkääntyy. Kaikesta uroskriittisyydestäni huolimatta olen huomannut alkaneeni hieman jopa odottaa sitä.

Löytö varusteineen.

 Ekotorillakin tuli tehtyä jyrsijäaiheinen bongaus, joskaan ei ihan rottiin liittyvä. Imukuppijälkiä lukuunottamatta täysin uudenveroinen hyvin varusteltu miniduna tarttui mukaan viidellä eurolla. Osaltaan ostopäätökseen vaikuttivat punainen pohja ja tuo tennarimökki. Mie oon mahoton. Mitään rottia pienempiä kun meille ei ole ainakaan ihan heti tulossa, ja rotilla meillä on ollut minidunia käytössä vain kerran. Vieroitusikäisillä muksuilla silloin kun Janinan rotat olivat hoidossa.