Eilen tuli poikettua Lenan luona rotakkaissa merkeissä. Tällä kertaa kyseessä ei ollut miitti, mutta kyllä sitä silti tuli juteltua niin rotista kuin muustakin samalla kun häkkejä putsailin. Lena kun kaatui viikko sitten pahasti, ja joutuu nyt sen myötä pitämään useamman viikon kipsiä voimatta varata painoa jalalleen. Ja se ei ole helpoin yhdistelmä isojen rottahäkkien kanssa. Lena kyllä pyysi apua lähinnä pienempään putsailuun, mutta päädyin sitten kuitenkin lähes samalla vaivalla roudaamaan häkit kunnolla kylppäriin asti suihkupesuun. Lena piti sillä välin seuraa rottamuksille, joista etenkin Clio kuikuili kovasti katoavan häkin perään. Rätti puolestaan tyytyi käymään taskuun torkuille, kun se mentiin ilkeästi herättämään kesken päiväunien.
Häkkejä siivotessa ja Lenan kanssa jutellessa tuli huomattua kuinka sitä omiin häkkeihinsä tottuu. Omien häkkien siivoamiseen kehittyy aina ne rutiinit ja tavat, joilla homma omasta mielestä helpoiten sujuu. Sitten kun häkki vaihtuu kokonaan toisenlaiseen, on hetken vähän hukassa mistä olisi järkevin aloittaa kun normirutiinit eivät välttämättä uuteen häkkiin istukaan. Mutta likkahäkin kohdalla Lenakin sitten vinkkaili, miten häkissä parhaiten ylettyy minnekin, ja missä vaiheessa purkamista ja kokoamista virikkeitä kannattaa laittaa ja poistaa. Lenan tyttöhäkissä kun on useita pieniä luukkuja, ja kolmeen osaan jakautuva kalteriosa. Omissa vakihäkeissä on nykyään kaikissa keskikokoiset tai isot luukut, niin sitä on tottunut voivansa lisätä ison osan virikkeistä luukkujen kautta myös likkahäkkiin (Crittereistä puhumattakaan). Lenan likkahäkissä isommat virikkeet on laitettava kalteriosien välillä, jos ne meinaa saada helposti paikalleen. Vastaavasti Lena mietti miten Critterin kanssa puhdistus onnistuisi, kun häkillä on painoa se 40 kiloa, että sitä ei niin vain suihkuun kanneta. Itse taas on kotona tottunut pelaamaan valtaosan ajasta höyryputsarin ja rätin kanssa rottahäkkejä puunatessa. Että sitä ei osaa oikein enää hankaluutena pitää, vaikka joskus toivoisi jaksavansa häkkejä vähän useammin suihkuunkin roudata.
Poikahäkki oli sitten simppelimpi tapaus rakenteeltaan. Joskin Lorca oli aavistuksen eri mieltä siivoustarpeesta, eikä olisi millään malttanut lähteä häkistä siivouksen ajaksi pois. Mutta kyllä sekin sitten kunnolla herättyään antoi nostaa itsensä muiden poikien seuraan. Häkkiin paluu oli kuitenkin pojille se mieluisin vaihe, ja hetken häkissä olikin kova vipellys poikien tarkastaessa kaiken olevan paikoillaan ja kunnossa. Sen jälkeen kaikki etsivätkin tyytyväisinä tason kulman tai kopin johon vetäytyä urosmaisesti rötköttämään. Lenan poikien häkistä ja parista pojasta tuli muutama kuvakin napattua, mutta olen taas lahjakkaasti hukannut kännykän usb-piuhan, niin kuvien siirto koneelle ei onnistu.
Littoisten näyttelystä tuli myös puhuttua, ja itsekin pitäisi saada tällä viikolla aikaiseksi ilmot laittaa. Lähtijät kun ovat olleet jo jonkin aikaa päätettynä, kun ei omassa laumassa ole niin mahdottomasti vaihtoehtoja keitä ilmoittaa. Syksyn näyttelyihin sitä toivottavasti saa sitten enemmän essexejä mukaan, jos nyt kevään poikueisiin toivottuja muksuja syntyisi. Littoisiin meiltä lähtee Muhku, Marika, Dippis ja Sanaris, eli aika junnupainoitteinen porukka. Ellen sitten innostu Mikon laumasta Aresta ilmoittamaan.
***Delilahilla näyttäisi olevan pieni pömppis, eli reilun viikon päästä voi hyvin tulla vauvauutisia pienistä Zaya's lapsista.
1 kommentti:
Kiitos vielä kerran avusta! :)
Lähetä kommentti