sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Uusia naamoja

Kaikki kolme poikaa (Greenday taka-alalla)
Tänään tuli sitten odotettu uroskööri; Zaya's Greenday kumppaneineen. Neljän joukko tosin harveni kolmeen, kun vanhuuden vaivat veivät papoista yhden. Siitä oli kyllä jo Saijan kanssa puhuttu, että osilla pojista on ikää jo sen verran, että kaikki eivät täältä välttämättä ehdi Saijan luo lähteä. Samalla hän oli sitten porukan juniorista pohtinut, että mikä sen kanssa olisi järkevin, kun Saija ei aio laumaa jatkaa ja ikäeroa vanhempiin poikiin nähden on paljon. Sovittiin sitten että koitan sitä omien junnupoikien kanssa samaan, josko ne toisensa hyväksyivät, vaikka ovatkin kaikki jo 2-5 kuisia. Ihan poikasten kanssa totutukset kun ovat paljon helpompia, ja vanhempien kohdalla sitten enempi luonteista kiinni. Onhan siitä omasta russian bluesta tullut jo tovi puhuttua.

Zaya's Greenday
Pojat saivat sitten käyttöönsä Critterin alakerran, ja omat junnupojat muuttivat visiitin ajaksi oranssipohjaiseen junnulaan. Naveenin kaavailin saavan pitää Critterin yläkerran hallussaan, mutta siinä kävi sitten toisin. Pojan hengitystä kun tuli pari viime päivää huolestuneena seurattua, ja tänään tein lopulta lopetuspäätöksen. Pojan hengitys kun kävi levossakin selkeästi työlääksi: sieraimet laajenivat ja koko riippumatto heilui hengityksen tahtiin. Ensin aamulla sitä päätti kysyä vielä Saijan mielipiteen, mutta kyllä sitä silloin jo pitkälti tiesi että nyt on aika. Ettei ole enää syytä pitkittää sitä että toinen on kipeä ja yksin.

Ehkä tuleva oman poikalauman jäsen.
Poikien mukana Anna toi pussillinen ruokaa, kankaita ja pahvibokseja, niin riittää sitten niitä pojilla. Vanhat herrat saavat nyt viikon verran tehdä tuttavuutta uuteen ympäristöön ennenkuin alan Elizaa ja Greendayta tutustuttamaan. Sitä ennen junnu pääsee sitten hieromaan tuttavuutta Sanariksen ja Dippiksen kanssa. Greenday ja junnu suhtautuivat uuteen ympäristöön alkuun varovaisemmin, mutta Marikan veli oli heti enemmän kotonaan - tuli ulos boksista ja lähti tutkimaan sohvaa, vaikka kotioloissa se on kuulemma yleensä se vähiten sosiaalinen. Aivan kuin poika olisi tunnistanut paikan poikasajoiltaan, mikä tuntuu kyllä aika mahdottomalta, kun aikaa on vierähtänyt vuoden verran.

Siinä sitten tovi ensin Annan, ja sitten Annan, Saijan ja Tellun kanssa juteltiin, ennenkuin he lähtivät suunnilleen. Saija sai Zooplus hankintansa mukaansa, ja Delilahin tiineys on nyt varma. Eli ensiviikon alussa on tarve taas mammailuboksia sisustaa. Itse jäi sitten poikiin tutustumaan.    

Poikien puolikas

Junnula

Ei kommentteja: