Samana päivänä lahjakorttishoppailujen kanssa havahduin lähestyvään Perttulan näyttelyyn. Muistin kyllä että ilmopäivä on heti vuodenvaihteen jälkeen, mutta jotenkin olin kuitenkin koko ajan ajatellut näyttelyn olevan joskus loppukuusta. Hetken asiaa mietyttyäni päädyin ilmoittamaan kolme likoista (tai oikeastaan kaksi plus Tapsan kakaran) ja kaksi pojista. Libna saa jäädä tällä kertaa kotiin, koska mietin edelleen likan aivastelua ja astuttamista. Saijan mukaan kun tuo aivastelu voi olla myös osittain yksilöllinen piirre, että osa yksilöistä vain reagoi herkemmin ympäristöönsä. Mutta yhtä kaikki, tässä vaiheessa en halua ottaa neidin kanssa pienintäkään riskiä ylimääräisestä vedosta tai lämpötilavaihteluista. Neidillä kun alkaa olla sen verran ikää, että päätös mahdollisesta poikueesta on tehtävä lähiviikkoina.
Ensiviikolla kotiin käydään hakemassa myös SoodaSählinki, jolle aletaan sitten järjestää treffejä Flaksin kanssa. Eli päätyi Libnan kanssa kumpaan ratkaisuun vain, tänne odotellaan silti kakaroita tammikuun lopulle tai helmikuulle. Soodan kanssa yhtä aikaa tänne haetaan myös pari Soodan laumakaveria, jotka tulevat tänne etsimään yhteistä uutta kotia itselleen. Piia kun on päättänyt luopua rottien pidosta, niin tultiin Janinan kanssa siihen tulokseen, että koetetaan sitten etsiä noille kahdelle, joista toinen on miun kasvatti ja toinen Janinan, yhteinen koti. Eivät joudu likat sitten ensin vieraisiin laumoihin siksi aikaa kunnes kodit löytyvät ja sitten käymään koko totutusrumbaa uudelleen uuden kodin löydyttyä.
Toissapäivänä tuli nähtyä myös Lenaa, tällä kertaa vähän ikävämmissä merkeissä. Lenan Clio-mummu oli saanut kohtutulehduksen, johon antibiootit eivät purreet. Mummuska tuli sitten tänne lopetettavaksi. Omat neidit tosin päättivät ottaa tästäkin kaiken hyödyn irti ekstranamien ja huomion saamiseksi. Siitäkin huolimatta, että Tuike suhtautui alkuun Lenaan vähän epäilevästi tämän tuoksuttua vieraalta naaraalta (ja jätettyä Tuiken alkuun täysin huomiotta, mikä on neidin maailmassa pahin rikos ikinä). Moiset puhinat unohtuivat kyllä heti Lenan kaivettua namit esiin, jolloin otettiin taas hurmausvaihe käyttöön (ja käytiin tarkistamassa pariin kertaan Lenan kädet ja syli läpi heti jos namien jaossa tuli taukoa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti