maanantai 9. tammikuuta 2012

Lauman luona taas

Tänään tuli sitten saavuttua takaisin Suomeen ja rottalaisten luo. Ensiksi silmiin osuivat Delilahin pojat, jotka ovat kasvaneet melkoisasti. Samaten kuin siskonsakin: miun viisiviikkoiset kakarat on selvästi vaihdettu. Delilahin muksujen moikkaamisen jälkeen pitikin heti Jolene muksuineen tarkastaa. Jolenen molemmat pienet olivat hengissä, mutta etenkin toinen pienistä oli selvästi laiha. Maitoa ei siis tule kylliksi, vaikka emo selvästi poikasiaan hoitaa. Saijallekin piti sitten heti soittaa, että miten noiden pienten kanssa kannattaisi nyt edetä. Puhelun jälkeen päädyin kuitenkin koittamaan myös yhtä konstia, mihin en uskonut koskaan turvautuvani: hain kaupasta äidinmaidonvastiketta, ja tarjosin sitä ruiskusta pienille. Etenkin laihempi muksu tarttuikin lisäruokaan ahnaasti, ja lipitti lämmitettyä maitoa reilun satsin ruiskun nokasta. Eli katsotaan josko Jolene saisi avustettuna kaksikkonsa hoidettua. Jolene oli myös itse nyt hyvin rauhoittunut, ja antoi itseäänkin hyvin käsitellä.

Elizan muksujen kohdalla kuva ei vääristänyt niin paljon kuin toivon, vaan pesästä paljastuikin melkoinen sävyjen sateenkaari. Essexit ja toivotunväriset luonnollisesti vähemmistössä. Janina lupautui tulemaan huomisillalla avuksi väripalettia selvittämään. Tietää sitten vähän paremmin mitä tuolta kannattaa karsia. Poikasissa kun on itselle oudompiakin värejä, niin sillä tämä on kyllä ihan mielenkiintoinen poikue kun pääsee katsomaan monenko kohdalla sai värit arvattua oikein. Kasvatusmielessä poikueellinen kaikkia oudonvärisiä ei kieltämättä ole kuitenkaan se kivoin.
Aikuiset rotat olivat kaikki myös kunnossa, ja kovasti änkemässä luukuille vastaan. Sera onnistui jopa vähän jaloittelemaan livahtaa, kun muksut harhauttivat. Nekin kun lähtivät sitten kaikki emon jäljessä pesästä pienine valloittavine nappisilmineen.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mietinkin, että kuinka pian tulee päivitystä blogiin siun kotiuduttua. Veikkasin ennen keskiyötä ja oikeaan osui. :) Pienille paljon tsemppiä ja huomenna nähdään! - Tipi

Susanna S. kirjoitti...

Tervetuloa takaisin kotimaahan! Tännekin siunaantui poikueellinen jos jonkin värisiä nakeroita siskolikalle (jännä sattuma).

Susanna Hoffren kirjoitti...

Laittele sitten viestiä kun värit selviävät tarkemmin niin voidaan verrata. Tuo Elizan poikue on kyllä tosi outo. Täytyy vielä kotiin jätettäviä miettiä, kun toipuu tästä sateenkaariyllätyksestä :) Ja ensiviikolla sitten jo nähdäänkin.