tiistai 19. heinäkuuta 2011

Liikunnallisempi häkinhakureissu

Häkki matkalla kotia kohti.
Rotta- ja muussa eläinharrastuksessa tulee joskus kirottua omaa ajokortittomuutta ja autottomuutta. Etenkin kaupungissa asuessa kaikki kuivikepaaleja ja muita isompia eriä myyvät liikkeet ovat yleensä ympäryskunnissa tai kaupungin laidoilla, ja bussikuskit nihkeitä ottamaan kyytiin ylimääräistä isoa tavaraa. Sama pätee häkkeihin ja terraarioihin - parhaimmat tarjoukset ja halvimmat käytetyt eivät aina löydy samalta kadulta oman asunnon kanssa. Toki välistä autoa voi lainata ja sumplia kimppakyytejä, mutta joskus on yksinkertaisempaa jalkautua. Siinä kohtaa kun häkillä on kokoa alle metri suuntaansa, ja edestakainen kävelymatkakin inhimillinen alle kymmenen kilometriä menomatka mukaanlukien, löytyy hyvä apu kaljakärrystä. Kaljakärryllä on tullut haettua akvaario Kaarinasta ja kuskattua pienoiseläintarhaa ympäri Huittista - ja hyvin montaa muuta asiaa paitsi sitä kaljaa.

Toinen helpommin tulleista häkeistä.
Ei siis muuta kuin kaljakärry kainaloon ja pari remmiä kuorman sitomista varten. Sitten laukku olalle ja kohti Raunistulaa. +25 astetta ja auringonpaiste takasivat ettei tullut kylmä kävellessä edes ilman kuormaa. Paikka löytyi helposti mukavan kumpuilevalta pikkukadulta, ja eikun häkki kyytiin ja menoksi. Vähän häkin myyjä tuota viritelmää katsoi, ja totesi että se voi kyllä ihmisiä ihmetyttää kun tuollaista tuolla mukanaan raahaa. Mutta pitäähän joka kylällä kylähullunsa olla. Sitä titteliä olen jo ennestään kalastellut sarjoissa "kyllä, pyydystän hyttysentoukkia akvaariohaavilla pellon reunalla" ja "tiedän kantavani parimetristä tammea ympäri Turkua". Eikä niitä kummeksuvia katseita lopulta kovin montaa tullut - kuten ei ohikulkijaakaan.

Poissaollessani eteisen oli täyttänyt kaksi kaivattua pahvilaatikkoa, jotka blokkasivat eteistä siinä määrin että häkin nostaminen sisälle oli melkeimpä se vaikein vaihe koko kuskausoperaatiossa. Siinä piti nuo laatikotkin heti purkaa, että pääsi loputkin uudet häkkinsä näkemään. Ne tulivat kotiin vähän helpompaa tietä: kuljetusfirman suoraan kotiovelle kantamina. Nyt kaikki kolme häkkiä ovat kasassa eteisessä, ja itsellä alkaa hetken ihailun jälkeen sumplinta mihin häkit jemmaa mahdollisimmin siististi, mutta kuitenkin niin, että ne on helppo ja nopea ottaa tarvittaessa käyttöön.
Päivän saldo.

Ei kommentteja: