|
Meillä ollaan jo näin isoja ettei pesääkään tarvita. |
Vielä viimeiset päivitykset blogiin ennen lähtöä. Mieli on yhtä aikaa sekä odottava reissun suhteen, että haikea, kun pitää jättää muksut ja muu lauma kokonaiseksi viikoksi. Asiat kuitenkin järjestyivät poissaoloni ajaksi parhaalla mahdollisella tavalla. Ellu käy vastaamassa eläinten päivittäisestä hoidosta. Hän on tätä laumaa ennenkin kaitsenut, jopa useamman viikon reilin aikaan, ja silloin kaikki kamatkin oli ihan hukassa kun lähtö reilille tuli päivä muuton jälkeen. Nyt kaiken pitäisi olla huomattavasti paremmin esillä, eli voin lähteä levollisin mielin. Ellulla on kuitenkin tiedossa kiireinen työviikko, joten Ellun lisäksi myös toinen ystäväni lupautui täällä viikon mittaan muutaman kerran käydä eläinten kanssa touhumassa ja muksuja sosiaalistamassa. Muksut kun ovat siinä iässä, että perushoidon lisäksi tarvitsevat myös paljon silittelyjä ja sylittelyjä, että hyvin ihmisiin tottuvat. Tälläisen lauman kanssa on kyllä onni, että on useita ihania ja eläinrakkaita ystäviä, joiden apuun voi luottaa.
Vaikka muksujen sosiaalistumisesta on tuskin pelkoa: eipä täällä käyvistä kavereista taida löytyä yhtäkään joka ei olisi pieniin ihastunut. Eilenkin muksut pääsivät useamman kerran sylistä käsin pelejä seurailemaan, nyt kun muksuja uskaltaa jo enemmänkin syliteltäviksi antaa. Emokin kun antaa pienten jo ominpäin häkissä seikkailla, ja kokee enää hyvin harvakseltaan tarvetta palauttaa ketään pesän suojiin.
Ja kai tähän pitää pieni häkkijuttukin laittaa, kun häkeistä ja muksuistahan blogi on viimeiset pari viikkoa pitkälti kertonut: eilen meille muutti kolmas Fop Lusaka. Häkki pääsi ystävän kyydillä Ulvilasta Turkuun, ja odottaa nyt miun omaa uroslaumaa, jos sellaiselle tulee tarve. Vähän pelikaverit kyllä katsoivat, kun Helga tuli huikkaamaan että häkkiä voi alkaa purkamaan autosta. Luulisi miun häkkiaddiktion jo tulleen hyvin esille ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti