Tapsa alkoi tulla pohdinnoissaan siihen tulokseen, ettei tahdo jakaa huomiotaan kahden lauman välillä. Niinpä Saijan tiedustellessa Tapsan päätöstä, muksu vapautettiin markkinoille. Kauaa ei Saijan tarvinnutkaan muksua kaupitella, kun Eeva kiinnostui pojasta. Eli nyt sitten koitetaan saada muksu isoksi ja maailmalle. Etenkin ensimmäistä, sillä ilman verrokkejakin muksu tuntuu kovin pieneltä. Tähän asti kun on keskittynyt lähinnä siihen, että muksu kasvaa ja kehittyy, on muksun vertaaminen aiempiin poikueisiin jäänyt. Mutta kohtahan muksu saadaan maitoa tuhdimmille eväille.
Melkoinen sydänten murskaaja tuo kakara kyllä on kaikessa touhukkuudessaan, ja ainokaisena pienestä taitanee ehtiä kehittyä varsinainen lellipentu tässä tulevien viikkojen aikana. Vaikka jonkin verran huomiokilpailua on kyllä tiedossa, sitten kun MonaLisa saa poikueensa. Tai lisää huomiokilpailua: kyllähän nytkin likkalaumasta tullaan heti kytikselle ja kinuamaan rapsutuksia, kun poikkeaa Tuiken häkin lähellekin. Mutta etenkin Tapsalle tuo muksu on jotain todella spesiaalia: ainokaisen ainokainen.
Yhden poikasen poikue tuntuu itsestä kyllä kaiken kaikkiaan oudolta. Sitä on niin tottunut vertailemaan poikasia keskenään niin värejä katsoessa kuin muutenkin, että ainokaisen kohdalla on itselläkin orpo olo, kun verrokit puuttuvat. Saijalle vastaillessa tuntuu melkein siltä, kuin olisi ensimmäistä kertaa poikasten kanssa tekemisissä. Ensimmäisiin värikysymyksiinkin osasin vastata vain asteikolla tumma/vaalea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti