perjantai 30. joulukuuta 2011

Ensimmainen paiva Vietnamissa

Naista paivityksista en aio ottaa tapaa (eihan tama matkablogi olekaan), mutta kerrottakoon nyt vastavuoroisesti miten kaikki on taalla lahtenyt kayntiin. Tanaan kun ei viela kauheasti jaksanut kiertelemaan lahtea, kun matkattu vuorokausi ja aikaero painavat viela paalle.

Matkoihin upposi tosiaan kokonainen vuorokausi. Lahdimme 3.00 bussilla Turun linja-autoasemalta, ja saavuimme hotellimme aulaan 3.00 suomen aikaa vuorokautta myohemmin. Siina valissa matkattiin kahdella koneella ja taksilla. Pisin yksittainen etappi oli Pariisi - Hanoi lento, joka kesti kaikkiaan 11,5 tuntia. Palvelu Vietnam Airwairsin koneessa oli kuitenkin ensiluokkaista: lentoon kuului niin lammin ateria kuin aamiainen, juomat ja valipalatkin. Itse varatun lukemisen lisaksi tarjolla oli elokuvia, peleja ja torkkupeitto.

Hanoin kentalta lahdettiin sitten taksilla hotellille. Matka kesti tunnin, ja siina vaiheessa oli viela kyllin virkea keskittymaan maisemiin. Ensimmaisena vastaan tulivat palmut, ja seuraavaksi korkeat ja kapeat toisistaan selkeasti eroavat rakennukset. Julkisivuiltaan paikoitellen jopa ylikoristeelliset, mutta usein kahdelta tai kolmelta seinaltaan suoraa betonia olevat laatikot. Talot ovat toisiinsa nahden limittain ja lomittain, ja kadut ovat kapeita ja taynna ihmisia, mopoja, skoottereita ja ruokakojuja. Valtaosa kaduista tayttyy myos matalista poydista ja pienista jakkaroista, joilla istuu ihmisia syomassa ja juttelemassa.

Hotellille saavuttua jouduimme odottelemaan huonetta jonkin aikaa. Sen saatuamme hipsin heti suihkuun ja nukkumaan. Noin seitseman tunnin unien jalkeen uskaltautui sitten jalkautua Mikon kanssa kaupunkin kaduille tutustumaan hotellin lahiymparistoon tarkemmin. Parin kadun kulman paasta tuli vastaan ensimmainen tuttu logokin: yllattaen Whiskies-kissanruuan. Koko kadunpatka olikin taynna pienia elainkauppakojuja, joissa myytiin ruokaa linnuille, kissoille ja koirille. Niiden lisaksi valikoimaan kuuluivat pienet hakit ja erilaiset linnut. Lintuja taalla nakeekin paljon: monen katukuppilan kulmassa roikkuu pieni, usein pyorea hakki jossa on yksi tai useampi laulava lintu. Laulu tayttaa mukavasti ilman, mutta samalla lintujen katselu kuitenkin ahdistaa: yhdenkin kuppilan edessa ollut hakki oli maksimissaan 40*25*40cm ja asukkeina nelja undulaattia. Muista elaimista vastaan on tullut muutamia irtiolleita koiria.

Pienen kaupunkikierroksen jalkeen poikettiin sitten hotellin viereen syomaan ja siita takaisin hotellille. Nyt loppuilta onkin tarkoitus lepailla, etta jaksaa sitten huomisesta alkaen tutustua kunnolla kaupunkiin ja sen lahiymparistoon.

Ei kommentteja: