Sittenkin kantavana?

Seran maha

Janina palautti miulle Seran miehelästä saatesanoin että neiti tuskin on kantavana: se vain kiusasi urosta, eikä kiimoja näkynyt. Janina olikin sitten päätynyt poistamaan parin poikuesivultaan yhdistetyistä, ja itsekin olin jo aikeissa tehdä saman. Nyt yöllä unohduin kuitenkin taas rottien touhuja katselemaan, ja oli ihan kuin neidille sittenkin olisi alkanut vauvamahaa ilmestyä. Vielä en kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi erottaa neitiä omaan häkkiinsä, mutta nyt jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan, tuleeko miun teiniangstille sittenkin poikasia, vai pitääkö miun alkaa harkita kevennetympää ruokavaliota miun likoille.

Mikäli kaikki aiotut poikueet nyt toteutuvatkin, täällä on tiedossa melkoista babyboomia vuodenvaihteessa. Tavallaan se olisi hyvin toivottavaa: jokainen yhdistelmä kun on toivottu ja suunniteltu. Tavallaan kuitenkin vähän pelottavaakin: meillä ei ole ollut koskaan yhtä montaa poikuetta kerralla rotilla, ja Elizankin uskaltauduin astuttamaan jo nyt pitkälti sillä, että alkoi näyttämään että sekä Sera että Jolene eivät yrityksistä huolimatta  tulleet kantaviksi. Tapsaa on kyllä jo ennalta varoitettu, että täällä on pahimmillaan neljä poikuetta meidän reissun aikana, ja varmistettu että rottatietämystä omaavaa apua on tarvittaessa saatavilla. Janina lupasi karsinnatkin tarvittaessa hoitaa, jos nyt sattuisi käymään niin, että joku/jotkut neideistä päättäisivät pyöräyttää isokoisen poikueen heti meidän reissun alkupuolella.