Tänään tuli sitten pakattua lahjakassi kainaloon ja suunnattua Tampereelle joulun viettoon. Vähän ehkä haikein mielin: muksujen ollessa pieniä ei koskaan malttaisi olla kauaa poissa kotoa, vaikka kuinka tietää pienten olevan hyvissä käsissä. Mikkokin sai hoito-ohje kertauksen varmaan miljoonannen kerran, muutamin pienin lisäyksin koskien tämänhetkistä poikastilannetta.
Seran poikueen karsiminen päädyttiin jättämään siihen kun palaan kotiin, ellei poikasten tai emon kunto vaadi karsimista aiemmin, jolloin Janina on puhelinsoiton päässä. Aamulla pesää tarkastaessa päädyin kuitenkin karsimaan muksuista jo pari, kun ne olivat sisaruksiinsa verraten selvästi pienempiä ja kuivempia. Huomasin samalla tehneeni laskuvirheen poikasmäärän kanssa - poikasia kun jäi kahden karsimisen jälkeenkin vielä kuusitoista. Noin pienillä muksuilla näkyy onneksi selkeät maitomahat, eli Mikonkin on helppo tarkastaa, että kaikki pienet ovat varmasti saaneet ruokaa. Silti sitä tahtoisi olla itse kotona varmistamassa asian.
Delilahin muksuista naaraat touhuavat likkalaumassa jo kuin vanhat tekijät. Muksut tulevat luukulle vastaan yhdessä vanhempien rottien kanssa, ja koettavat varastaa koko Nutri-plus -tuubin itselleen. Tästä rohkaistuneena hetken jo mietin pikkupoikia Naveenin seuraksi, kun herra on ollut kovin hukassa olevan oloinen ilman yhtään rottaseuralaista. Yhden illan tarkkailun perusteella koin kuitenkin varmemmaksi pitää pikkupojat omana laumanaan: neljä riekkuvaa kakaraa on sevästi Naveenille liikaa. Naveen päätyi epävarmana kurmuuttamaan pikkupoikia hieman turhan kovakouraisesti sekä hengästymään selvästi itse, ja pikkupojat pelkäsivät Naveenin reaktiota. Naveenin turhan kovan rasittamisen välttämiseksi sekä pikkupoikien luottavaisen uteliaisuuden säilyttämiseksi luovuin sitten yhdistämisajatuksesta. Lauma kun olisi ollut joka tapauksessa tilapäinen pikkupoikien odottaessa muuttoa omiin uusiin koteihinsa. Pikkupojat eivät tunnu olevan moksiskaan aikuisen esikuvan puuttumisesta, mutta Naveen käy hieman sääliksi. Kuinka sitä nyt toivoisikaan että olisi tarjota sen kaltaiselle rauhalliselle herrasmiehelle joku steriili naaras pysyväksi asuinkumppaniksi. Tai sitten hyvin rauhallinen nuori uros.
Nyt Tampereella on alettu ahkeroida joulua: tänään tehtiin laatikot, palapaisti ja pipareita, ja kinkkukin on jo yötä vasten uunissa. Huomenna on vuorossa kuusen haku (sekä arvontapaketin postitus). Ajatukset eksyvät silti vähän väliä oman lauman luo - palapaistilihoja siivotessakin rääppeet tuli kerättyä rottia varten pussiin. Saavat sitten tuliaisia. Mikoltakin olen ehtinyt varmaan jo kahteen otteeseen varmistaa mikä kotona on tilanne. Nyt joulun aikaan pitää sitten kirjalliset hoito-ohjeetkin Tapsaa varten kirjoittaa - hänen vastuullaan kun tulevat rottien ohella olemaan myös viiriäiset, käärmeet ja pygmi. Kotona keittiöntaso on jo nyt täynnä erilaisia puuroaineksia, pilttejä ja kissanruokia.
---
Kirjoitin yön ratoksi pitkät pätkät myös hoito-ohjeen ruokintakohtaan. Onnistuin kuitenkin hävittämään koko tekstin juuri sellaisena kertana, kun Blogger ei jostain syystä ollut tallentanut automaattisesti mitään luonnosta siitä. Lisäilin sitten kuitenkin jotain kuvia hoito-ohjeeseen, kun en jaksanut lähteä kyseistä tekstiä uudelleen kirjoittamaan. Joku toinen päivä sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti