Häkkiaddiktille täydellisen häkin metsästys on jatkuva projekti. Mikään häkki ei ole täydellinen kaikissa tilanteissa, joten häkkejä on oltava monta, jotta joka tilanteessa joku häkeistä olisi täydellinen: Että häkkitarpeen ilmaantuessa voi vain paistatella idealampun loisteessa, ja kaivaa kokoelmissaan häkin, joka on kuin luotu juuri siihen tarpeeseen.
Asiaa tietysti helpottaisi, jos olisi varaa hankkia kaikki markkinoiden innovaatiset, uudet tai muuten houkuttelevat häkit. Ja niin iso asunto, että kaikki ne häkit olisi sinne mahdollista varastoida. Opiskelijalla ei ole, joten kokoelmia kartutetaan hitaasti metsästäen. Täyttäen päivän pieniä joutohetkiä myyntipalstojen ohimennen selaamisella. Odottaen, ja reagoiden niin nopeasti kuin mahdollista sopivan oloisen kandidaatin ilmaantuessa.
Niin kävi viimeksi eilen: kesiksen keskustelun myyntipalstalle oli tullut uusi ilmoitus. Jo myyjän nimimerkki paljasti sen olevan Turusta, ja otsikko kertoi asian koskevan häkkiä. Eikun ilmoitus auki ja lukuun. Siinä se oli: Imacin Rat Prince, teetetyllä metallipohjalla. Yksi niistä häkeistä joita on joskus tullut liikkeissä pyöriteltyä ja harkittua testiin. Eikun äkkiä yksityisviestiä perään toivoen ettei joku muu ole ollut nopeampi. Halvimmat häkit kun menevät usein nopeasti, ja tuosta tilavasta ja muokattavasta houkutuksesta pyydettiin vain 40€. Mikä täydellinen lisä varahäkkeihin, kun meilläkin kaikki varahäkit ovat vielä muovipohjaisia.
Seuraavana päivänä vastaus odotti laatikossa: mie olin ollut nopein, ja myyjä kyseli tarvitsenko häkille kuljetusta. Kävin heti päässä aikataulua, ja aloin miettiä mistä häkki löytäisi paikkansa. Mietin myös jo häkin hakua jalan, niinkuin miun oranssipohjaisen varahäkin, joka tuli Raunistulasta. Että saisi häkin mahdollisimman nopeasti kotiin. Kyytien sumpliminen kun monesti hidastaa asioita, etenkin kun myyjäkään ei ollut yo-kylää kauempana. Reilun kilometrin matka on tullut autottomana taivallettua hyvin monenlaisen tavaran kanssa (uusinta löytöä, metallista mainostelinettä, en ole tainnut edes blogissa esitellä).
Sitten sain Saijalta viestin. Hän oli myös häkkiä kysellyt, ja hän oli toinen. Hän tarvitsisi häkin akuutisti tutulleen, jolla ei ollut nyt yhtään häkkiä, ja jolla oli pieni budjekti sen hankkimiseen. Hän sitten kysyi tarvitsenko häkin aivan välttämättä. Ja enhän mie aivan välttämättä: vain kovin kovasti haluten. Kuin joulupaketin saanut kakara, joka odottaa jo sormet syyhyten päästäkseen kokeilemaan uutta leluaan.
Mutta mie sitten vetäydyin. Tarve on aina tarve, ja niin rottaporukoissa on itseäkin kohtaan monesti toimittu: auttaen ja joustaen silloin kun sitä on itse tarvinnut. Ja tuleehan niitä häkkejä aina uusia. Tähän talouteen ehkä keskivertoa useammin :D
1 kommentti:
Ja suuri kiitos vielä sinulle, hamsterisemme! :D
Lähetä kommentti