Päätöksiä ja muuttuneita suunnitelmia

Sarys 14vrk

Tämä päivä alkoi mukavasti, koska heti muksuja katsoessa huomasi sen mitä oli jo odottanutkin: auenneita silmiä. Sarys sai ensimmäisenä molemmat silmänsä auki, ja seuraavana Elise, joka kurkki alkuun maailmaa vain toisella silmällään. Elinakin oli mukana muksuja katsomassa, ja hänen kanssaan sitten ihmeteltiin pieniä suuria ihmeitä. Sitähän nuo pienet rottalapset ovat, etenkin nyt kun alkavat olla suloisimmillaan.

Elise 14vrk

Tänään sain myös Saijan ja Janinan kylään, ja pääsi sitten taas kunnolla rottajuttuja höpisemään. Tästä poikueesta, tulevista poikueista, näiden taustalla olevista eläimistä, Penasta... Ei sillä etteikö niistä tulisi liiankin kanssa muillekin höpötettyä, mutta on se välillä kivempi (varmasti molemmille osapuolille ;)) kun joku on oikeasti yhtä kiinnostunut asiasta eikä kuuntele vain kohteliaisuudesta. Etenkin silloin jos puhutaan rotista muuten kuin paapottavina lemmikeinä ja valloittavina persoonina. Sillä vaikka moni ystäväkin on rotista kiinnostunut, niin se kiinnostus laimenee heti muutamalla asteella kun alan pohtia muksujen kuvioiden standardinmukaisuuksia ja niiden vahvuuksia ja heikkouksia siihen nähden. Sikäli ihan ymmärrättävää, vaikka itsellä ne nyt paljon mielessä pyörivät. Siinä jutellessa oli mukava huomata että Janinakin näki muksuilla samoja vahvuuksia ja heikkouksia kuin itsekin, eli omakin silmä on alkanut muunnoksen kanssa harjaantua. Saija ja Janina esittivät sitten myös suosituksiaan kotiin jätettävistä. Kumpikin oli sitä mieltä, että Elise tai Leona on Sarysta parempi vaihtoehto, kun haluan poikueesta essex naaraan jättää, joten enköhän sitten vastusta kiusausta jättää omaa ensimmäistä black essex naarasta laumaan. Tosiasia kun kyllä on, että muunnos toimii paremmin agoutiryhmän edustajilla.

Peseytymistä ja pötköttelyä

Käydyn keskustelun pohjalta päädyin jättämään kotiin Isabeaun ja toisen agouti essexeistä: todennäköisesti Elisen, mutta katson asiaa vielä uudelleen jahka likat hieman kasvavat. Lisäksi koetan katsoa Sanarikselle sijoituskotia Turusta tai Tampereelta. Muista pitää sitten alkaa ilmoituksia laittaa, että muksuille löytyisi sitten ne omat lemmikkikodit.

Tortok ottaa rennosti

Samalla sitten mietittiin tulevia poikueita. Janina toi Seran takaisin kotiin, mutta neiti tuskin on kantavana: se oli jatkanut uroksen höykyttämistä ja uroksen mielenterveyden vuoksi pari oli syytä erottaa jo nyt vaikka astumista tuskin on tapahtunut. Nuorta urosta kun ei haluta tyystin traumatisoida. Sikäli harmi, koska Serallakin on kuitenkin sen verran ikää, ettei sillä kovin kauaa voi uutta sulhoa katsoa, jos se ei nyt synnytä. Kotihäkissä ollaan kyllä taas niin kilttejä muille... Janina päätti myös luopua suunnitelmasta saada Jolenelle ja Poseidonille jälkikasvua, muta totesi että voin kyllä sitten itse koettaa sille Poseidonin veljeä, jos yhdistelmä itseäni kiinnostaa. Laitoinkin sitten Jolenen ja Areksen yhteen, josko Ares olisi enemmän Jolenelle mieleen. Essex uroksia kun on nyt kuitenkin aika vähän käytössä, eikä Aresta tai Poseidonia ole käytetty vielä kertaakaan. Niin sillä niistäkin mielellään jälkikasvua saisi, vaikka cinnamonia koettaakin hiljalleen jättää vähemmälle. Sanoisin toivovani parille agouti essex uroksia jälkikasvuun, mutta tällä hetkellä olen kyllä kiinnostuneempi saavatko nuo ylipäätään mitään jälkikasvua. Jos eivät, niin Jolene jää tämän vuoden jälkeen suosiolla eläkkeelle. Vähän extempore tuli myös pakattua Eliza Janinan matkaan yhtä russian blue agouti urosta tapaamaan. Alkuunhan olin ajatellut astuttaa neidin vasta Porvoon näyttelyn jälkeen, mutta nyt kun tässä on ollut useampia tapauksia joilla on ollut ongelmia kantavaksi tulemisessa, niin mieluummin koettaa sitten jo nyt, kun neidillä kuitenkin jo ikä ja koko riittää. Että ehtii sitten tarvittaessa varasuunnitelmiakin kehitellä, joskin uros jolle neiti meni on kyllä ollut varsin varma astuja. Saijan kanssa puhuttiin alustavasti toisesta poikueesta Delilahille, Saija kun saattaisi olla sitä kiinnostunut käyttämään, jos en itse sille toista poikuetta aio.

Siinä keskustelun tohinassa unohdin kokonaan uuden lomahoitajanikin Janinalle esitellä, vaikka Tapsakin paikalla oli. Hän kun keskittyi lueskelemaan sohvalla miun intouduttua höpöttämään rotista.

Sarys tutkii

Penan kohdalla Saija ja Janina olivat valitettavasti samaa mieltä itseni kanssa siitä, että ellei antibiootti nyt pure, on armeliaampaa päästää poika pois. Tilanne on vielä pari päivää tarkkailussa, mutta tällähetkellä näyttää pahalta. Tilanne tulee olemaan vaikeampi kuin aikoihin, jos se nyt eteen tulee. Pena kun on onnistunut varastamaan sydämeni hetkessä täysin, ja siinä samalla varmasti Tapsankin, joka monesti täällä ollessaan hakee itsekin pojan sohvalle seuroihin. Tilannetta ei myöskään helpota se, että sain tänään viestiä myös Naveenin sairastuneen. Se ei rohise, mutta hengitys vaikuttaa raskaalta. Huomenna siitä selviää toivottavasti enemmän. Toivon todella, että tarina päättyisi edes toisen pojan osalta hyvin.