Muuttopäivä 2/3

Eilen päästiin viemään tavaroita uudelle asunnolle, ja eilisen ja tämän päivän aikana onkin viety nyt neljä tavarakuormaa + eläimet. Yksi kokonainen huone on saatu uudella asunnolla täytettyä, jonka lisäksi eläimet ovat evakkoasumuksissaan toisessa huoneessa. Silti vanhalla asunnollakin tuntuu olevan yhä tolkuttomasti tavaraa. Ehkä sitä oikeasti pitäisi jossain kohtaa harkita inventaariota myös pelikaappiin, kirjahyllyihin ja rottatavaroihin.

Eläinten muuttaminen aiheutti ohikulkijoissa selvästi suurta hämmennystä. Auto saatiin jätettyä parkkiin samassa talossa olevan kampaamon eteen, ja kampaajakin joutui kirjaimellisesti keskeyttämään työnsä kun rottahäkit tuotiin autosta. Katselivat sitten asiakkaansa kanssa silmät pyöreinä supattaen jotain keskenään. Keskustassa asuessa ei näemmä vaadita paljon kylähulluksi pääsemiseksi. Muutamat muutkin ohikulkijat pysähtyivät ihmettelemään, ja pari likkaa seurasi perässä rappuunkin nähdäkseen paremmin. Pari tulevaa naapuria tyytyi pitämään ovea auki, ja totesi meidän akvaarion vähän kuivahtaneen, kun nostettiin Ebonyn ja Saagan väliaikainen terraario sisään. Toki tältä olisi vältytty peittämällä asumukset kuljetuksen ajaksi vilteillä, tai laittamalla pienempiä asumuksia kasseihin. Mutta kun ne kulkivat kätevämmin noin, eivätkä rotat ilmankaan puolesta lisätoppauksia tarvinneet, niin antaa ihmisten ihmetellä. Onpahan sitten jotain kerrottavaa kampaamoreissulta kotiuduttuakin. Ei meillä nyt kuitenkaan muuttanut kuin kolme rottalaumaa, pygmit ja pari käärmeboksia.

Rottamukset itse eivät olleet tilanteesta niin kummissaan. Osa muksuista ja likat olivat kyllä kuono pitkällä ihmettelemässä uusia hajuja, mutta valtaosa keskittyi johonkin olennaisempaan: juuri ennen Halisista lähtöä täytettyihin ruokakuppeihin. Iltaeväät kun tulivat tänään hyvissä ajoin, itse kun tulimme vielä yöksi vanhalle asunnolle. Uudella asunnolla vanhat asukkaat olivat vielä siivoilemassa, ja tykästyivät etenkin rottakakaroihin heti. Wonka ei kummasti taaskaan päässyt suosikkien listalle kellään. Sinne eläimet sitten jäivät, vielä varsin autioon tulevaan rottalaan. Huomenna viedään sitten varsinaiset häkit perästä, ja aletaan taas koota käärmeterraariota sekä rottahäkkejä. Niin pääsevät sitten kaikki kunnolla kotiutumaan.

Muutaman kuvankin rottalaan jätetyistä pikkuisista nappasin, mutta niiden päivittäminen blogiin jää myöhempään. Kännykkäkameran piuha kun on luonnollisesti laatikossa x jossain päin huoneen kokoista laatikkomerta.

Rottahäkkigalleriaa

Blogin yläreunan sivuja lukeneille tämä postaus ei sisällä mitään uutta, eli kyseessä ovat rottala-sivulta pomitut vanhat häkkiesittelyt. Rottala-sivu on kuitenkin tarkoitus päivittää muuton ja uuden rottalan myötä, ja jättää nämä päivityksessä sivulta pois. Siltä varalta että joku haluaa näitä kuitenkin myöhemminkin vilkuilla, siirretään nämä nyt blogipostausten virtaan. Likkojen häkkikin saattaa nyt muutossa muuttua TuplaLusakasta TriplaCritteriin, joten TuplaLusakakin päätyi nyt tähän.

Rottahäkkigalleriaa, eli aiemmin käytössä olleita asumisratkaisuja: 


TuplaLusaka

Kahden Fop Lusaka -häkin yhdistelmä. Häkkikokonaisuuden mitat ovat 170*60*147cm (p*l*k). Häkin pinnaväli on 12mm, eli sopiva myös poikasille. Luukkuja on neljä isompaa edessä ja yksi pienempi luukku kummassakin päädyssä. Kaikissa isommissa luukuissa on keskellä pienempi luukku. Tämän lisäksi molemmat katot on helppo nostaa paikoiltaan, mikä helpottaa sisustamista. Häkeissä on vedettävät metallipohjat. Etu- ja takaseinän kalterit ovat vaakasuuntaiset, sivuseinissä on pystykalterit.

Häkin plussapuoliin kuuluu ehdottomasti täysmetallisuus. Meillä Kissus oli muovimonsteri, eikä pysynyt paria päivää kauempaa muovipohjaisissa häkeissä - tätä yritettiinkin vain kahdesti, kerran neidin ollessa astuttettavana ja kerran koitettaessa saada neitiä dunaan synnyttämään. Nykyään naaraat majoittaakin suosiolla mieluiten muihin kuin muovipohjaisiin. Häkin mukana tulleet verkkotasot ovat myös oikein passelit pienine laitoineen, jotka pitävät kupitkin hyvin hyllyillä. Kahteen eri suuntaan olevat kalterit helpottavat eri tyyppisten virikkeiden kiinnitystä, osa kun on selvästi suunniteltu kiinnitettäväksi vaaka- ja osa pystypinnoihin. Myös häkin värimaailma on itselle mieleen.

Miinukset löytyvät lähinnä verrattaessa häkkiä Midwestin Critter Nationiin: häkki on astetta hankalampi koota, ja isotkaan luukut avattavilla katoilla eivät ole yhtä kätevät kuin Critterin ovet.

Le Pet -lintuhäkki

Saksasta tilattu LePet-häkki

 Alunperin Saksasta lokkipeippoparille tilattu häkki toimi meillä jonkin aikaa myös likkalauman kotina. Häkin halkaisija on n. 80cm ja korkeus 192cm. Häkin pinnaväli on 12mm. Hinta-laatu suhteeltaan häkki oli kyllä varsin mainio - itse häkki maksoi hieman alta 140€ + toimituskulut 30€. Häkki tuotiin kaikenlisäksi suoraan kotiovelle. Tämäkin häkki oli täysmetallinen lukuunottamatta muovisia pohjatarjottimia, joihin hampaita sitten vähän testailtiinkin. Niiden alla oli kyllä vielä metalliverkot, eli häkkinä pakovarma. Luukkujen kiinnitysmekanismi oli oikein kätevä, helppokäyttöinen, mutta rotalle lähes mahdoton avattava - siitä pitää koettaa saada tarkempaa kuvaa, kun tulee taas asiaa varastokoppia penkomaan. Häkin muoto salli erilaisempia sisustusratkaisuja kuin normi suorakaide. Isoimpiin miinuksiin lukeutuivat pohjalla oleva hankalasti puhdistettava keskituki, hankala koottavuus ja se ettei häkki mahtunut ovesta koottuna.

Midwest Critter Nation Double

Midwest CritterNation Double

Midwestin CritterNation Double oli suorastaan pakkohankinta sen jälkeen kun siitä oli jokapaikasta lukenut lähes pelkkiä kehuja. Häkillä on kokoa 91*61*160cm ja pinnaväli 12mm. Häkkiin ihastuin itsekin käytössä heti, ja näitä tuli talouteen melko nopeasti kaksi: yksi tytöille ja yksi pojille. Etenkin siivouspäivinä häkin isot ovet ansaitsivat kaikki saamansa kehut. Isoin miinus häkille tulee matalista pohjatarjottimista, mutta meilläkin on aikeissa teetättää molempiin metalliset pohjalaatikot. Häkin kokoaminen oli nopeaa ja helppoa, mikä ei isojen häkkien kohdalla ole aina itsestäänselvyys.



Fop Lagos

Fop Lagos

Fop Lagos kuuluu samaan häkkisarjaan kuin Lusaka. Tämä häkki meillä on kuitenkin toiminut vain tilapäisratkaisuna ensimmäisellä laumalla asuntolassa ja toisella laumalla remonttievakossa. Tähän on pari syytä: ensimmäisenä häkin mitat. Häkki on kooltaan 62*54*127cm, eli korkeutta löytyy ihan mukavasti, mutta pohja-alaa on omaan makuun turhan vähän. Lisäksi häkin kalterit ovat pinnoittamattomat, mikä hankaloittaa puhdistusta, ja häkin luukkujen sijainti ei ole kovin optimaalinen: luukkuja on yksi isompi luukku edessä alhaalla, ja kaksi pientä sivuilla ylhäällä. Plussaa häkki saa täysmetallisuudesta, vedettävästä pohjalaatkosta ja pienestä pinnavälistä. Häkki menee myös hyvin kasaan ja on nopea koota, miksi tämä suuri pieni häkki onkin tullut säilytettyä varahäkkinä esimerkiksi hoitorottia varten. 

Ferplast Jenny korotusosal

Ferplas Jenny (+korotusosa)
Ferplast Jenny oli meillä käytössä edellisen lauman aikaan. Alkuun ilman korostusosaa, jolloin sen mitat olivat 80*50*80cm, ja myöhemmin korotusosan kanssa, jonka kera häkin kokonaiskorkeudeksi tuli 200cm. Meillä käytössä ollut Jenny oli nykyistä Jenny KD:tä edeltänyt malli, jossa olikin monia miinuksia jotka nykyisestä Jennystä ovat käsittääkseni poistuneet. Isoimpana miinuksena häkissä koin todella huonosti sijoitellut pienehköt luukut häkin etummaisessa alakulmassa ja häkin seinää vasten tulevan sivun alakulmassa. Näiden lisäksi ainoa luukku oli häkin päällä. Tämän lisäksi häkin kalterit olivat pinnoittamattomat, ja häkin muovipohjakin ehti meillä ottaa jo vähän osumaa likkojen hampaista ennen Fop Kigaliin siirtymistä. Itse koin häkin myös hieman naftiksi silloiselle kolmelle vilkkaalle neidille, jonka ratkaisin ensin kotusosalla ja myöhemmin vaihtamalla kokonaan uuteen häkkiin. Lisäosan tein itse jyrsijäverkosta, joka oli halpaa ja joka tasoin tuettuna piti muotonsa kohtalaisen hyvin. Häkkimateriaalina tuo ei kuitenkaan ollut jämerin mahdollinen, eli raskaimmat virikkeet oli syytä sijoittaa alempaan kerrokseen. Meillä korotusosa oli kiinnitetty varsinaiseen häkkiosaan verhonipsuilla, joita käytin myös häkin luukkujen sulkijoina. Kuvassa näkyy aiempi paha tapa intoutua kuvaamaan häkkiä sen ollessa vasta siivottu, mutta sisustuksen vielä pahasti vaiheessa. Kunnon autiotalomeiningillä siis mennään joissain vanhemmissa kuvissa.

Kuvapäivitystä

Erika poikkesi vielä illalla poikasia katsomassa, kun kaavailee junnuvahvistusta uroslaumaansa. RakuunaRyökäle ja KaneliKepponen eivät kuitenkaan tuntuneet väriensä puolesta oikeilta, joten etsintä jatkuu. Erikalla poikasten suhteen, ja veljeskaksikolla oman ihmisen. Poikueita on kyllä Turussa tällä hetkellä sen verran hyvin, että eiköhän niistä ne omat muksut jokaiselle löydy.

Tälläkertaa muistin sitten varata kamerankin viereen poikasten herättyä touhuskelemaan, niin piristetään sitten blogiakin lisäannoksella poikaskuvia.

Painimatsia, Katastrofi on selättänyt Inkun.

Katastrofi ihmettelee kameraa

Umpikuja

Sählinki koittaa kavuta jo laidalle

Pamaus ja Leikki eivät suinkaan suunnittele mitään

Sitten häkkiin tuli omenalohkoja

"Mitä sää teet?"

Ensimmäinen yritys ryhmäpaoksi

Sählinki ensikertaa itse ulkona häkistä

Ruokatauko. Mammalla ja lapsilla.

Viimeinen viikko Halisissa

Eläinasumusten kasaanlaittoa

Viimeistä viikkoa ennen muuttoa viedään, ja keskiviikkona aletaan kantaa tavaroita uudelle asunnolle. Tämän myötä viimeinenkin Critteri menee nyt osiksi ja pesuun, ja laumat siirtyvät evakoiksi vara-/poikashäkkeihin. Isommilta protesteilta asian suhteen on ainakin toistaiseksi vältytty, ja etenkin likkalauman kohdalla isompaa mielipahaa tuntuu aiheuttavan poikasten saama huomio. Tänään kun Piiakin kävi miehensä kanssa katsomassa poikasia, vaikka toisessa häkissä olisi ollut kauniita aikuisia rottia. Tämä on likkalauman mittapuulla aina yhtä käsittämätöntä. Delilahkin on ollut kotiin paluun jälkeen täysin se rotta johon olen tottunut; aina ensimmäisenä vastassa oleva pusutyttö, joka nuolee sormet läpi ja änkee syliin. Eli Annan luona tapahtunut kiukkuilu jäi pois heti neidin palattua, eikä sitä ole sen jälkeen nähty. Vanhaan laumaan takaisin paluu kävi muutenkin sen kohdalla kaikin puolin kitkattomasti.

Poikastenkatsomisvisiitillään Piia totesi InkivääriIhastuksen ja SoodaSählingin oikein käteen sopiviksi tapauksiksi, ja ne pääsevätkin hänen matkaansa viisi viikkoa täytettyään. SoodaSählingille siis saatiin se kaivattu sijoituskoti, eikä itse tarvitse enää arpoa mitä neidin kanssa tekisi. Sen verta ihastunut kyllä neitiin olen, että ellei sijoituskotia olisi löytynyt, olisin sen varmaan tänne jättänyt. Kutsumanimiäkin tytöille oli jo Piian toimesta mietitty, ja alustavasti tytöistä tulee Nonna ja Inkku :)

Likkojen väliaikaisasumus versio2

Tulevaa rottahuonetta on tullut kanssa tänään päässään pyöriteltyä, että miten sen sitten järjestää. Sikäli kyllä turhaa, kun en tajunnut ottaa mittoja ylös kun kävimme asuntoa katsomassa. Niin häkkien tarkkaa mahduttamista ei pääse nyt paperilla testaamaan, vaan se on kuitenkin edessä sitten muuton jälkeen vasta. Häkkejä pyöritellessä sain kyllä luvan sijoittaa väliaikaisasukkeja, kuten poikueita ja hoitolapsia myös vierashuoneeseen tai olohuoneeseen, mikäli kaikki eivät rottahuoneeseen mahdu. Kunhan vakituisten laumojen koko (tai lähinnä vakituisten laumojen häkkien koot) pysyvät sellaisena että ne rottalaan sopivat. Tätä optiota pyrin kyllä ensisijaisesti käyttämään poikueiden kanssa, ja ehkä ihan alkuun myös Hollannintuontien sitten kun ne karanteenipaikasta kotiutuvat. Keskittäminen kun kuitenkin voisi siivoamista helpottaa, kun kuivikkeet eivät leviä sitten niin helposti koko asuntoon.

Kuviakin pienistä taas nappasin, mutta valitettavasti asia tuli taas mieleen vasta siinä kohtaa, kun muksut olivat alkaneet jo väsyä. Pienet vetäytyivätkin sitten varsin äkkiä päivätorkuille, enkä raaskinut niitä sitten häiritä. Hyvän tovin kun olivat siinä kohdin jo keskenään painineet ja treenanneet kiipeilyä.

InkivääriIhastu ja KardemummaKepponen

KardemummaKepponen ja LipstikkaLeikki

RakuunaRyökäle söpöilee kasan keskeltä

Muodostelmapötköttelyä osa päärynä

LipstikkaLeikki ja SoodaSählinki kiipeilytreeneissä

Muhkullakin muksuja

Tänään tuli sitten Tiinalta viesti, että Muhku on synnyttänyt viime yönä. Vielä mammaa ei ole pesänkatsomisella häiritty, eli poikasmäärä selviää sitten myöhemmin. Itsekin jää nyt mielenkiinnolla odottamaan, minkälaisia tapauksia pesästä löytyy.

------

Poikueuutisia kuuluu näemmä useammaltakin taholta, Janinan luona Ratazana's Mona Lisa (sk agouti essex) on myös synnyttänyt tänään. Pian pitänee Elinaltakin kysellä, miltä tilanne hänen viime näyttelyn jälkeen astuttamien naaraiden osalta näyttää. Jos meillekin sitten jostain poikueesta löytyisi pikku prinsessa tai pari laumaan.

Paula kävi tänään ystävänsä kanssa hakemassa meiltä astianpesunkoneen pois muuton tieltä, ja samalla kuuli sitten häneltä Hollannintuontipoikien kuulumiasikin. Arkoja kumpikin pojista on yhä, mutta kotihoidossa reipastuneet, ja rohkeampi pojista uskaltaa hakea jo ruokaakin kädestä. Normaaleja kodin ääniä, kuten imuria kyllä yhä oudoksuvat.  Mutta kilttejä ja uteliaita ovat yhä olleet, joten eiköhän muukin asetu sitten ajan kanssa uomiinsa. Pitää itsekin mennä taas poikia katsomaan, sitten kun saa pahimman muuttokaaoksen alta pois. 

Hamsteriluonne mikä hamsteriluonne

Tämän muuton piti edetä kunnolla pitkän kaavan mukaan, kaikesta ylimääräisestä tavarasta eroon hankkiutuen. Tämä selvästi kaatui omaan mahdottomuuteensa jo siinä, että sitä on itse määrittämässä mikä on ylimääräistä. Onhan tavaraa jo lähtenytkin, säkki- ja laatikkokaupalla jopa, mukaanlukien useampia huonekaluja ja useampi laatikollinen eläintavaraa. Mutta sitä on silti yhä tolkuttomasti. Jotenkin kuvaavaa, että jo rottien kamoja on neljä isoa pahvilaatikollista virikkeita, 2 isoa ikeakassillista kankaita, 2 pientä pahvilaatikollista juomapulloja, kuppeja ja nameja, + ruokasäkit, kuivikesäkit, kuljetusboksit ja häkit. Ja niistä mistään, etenkään virikkeistä, ei muka voinut yhtään karsia, vaikka rotille tulee joka tapauksessa hankittua vähän väliä jotain uutta pientä mielenvirkitykseksi. Kyllähän sitä aina välillä päättää, etten hetkeen mitään uutta hankkisi, mutta ikävä kyllä ostokieltoa valvoo sama taho kuin tätä muuttopakkausta. Eihän mikään sellainen voi olla turhaa tahi tarpeetonta, mistä tulee pienille hyvä mieli. No, onneksi rottahuoneessa on sentään useita isoja kaappeja, kun saa nuo tavarat roudattua uudelle asunnolle asti. Silti laatikkovuorta katsellessa on pakko taas kyseenalaistaa omaa määritelmäänsä tarpeellisesta. Kummasti sitä ihmettelee myös entistä vähemmän sitä, miksi kämppä tuntuu aina olevan kuin pyörremyrskyn jäljiltä, ja joka paikka täysi tavaraa. 

Muuttovalmistelut kuitenkin alkavat olla jo hyvällä mallilla. Nettiasiatkin saatiin hoidettua jo kuntoon uudelle asunnolle, ja vaikka netin kytkeminen menisi siihen uhattuun neljänteen päivään, saapui kotiin kuitenkin jo nettikatkolta pelastava tekijä: nettitikku. Kyseinen keksintö onkin nyt päässyt takapihallekin testiin, ja riittää takaamaan sen että pysyn sähköpostin tavoitettavissa muuton keskelläkin.

Yksilökuvia ja Jyväskylän ilmoittautumiset

Muksuista tuli nyt napattua perinteiset yksilökuvat blogia varten. Tälläkertaa kuvateemaa ei kyllä voi pitää erityisen onnistuneena. Taustalle kuviin kun päätyivät mausteet muksujen nimiteeman mukaan, mutta osa muksuista selvästi arasteli niiden vieraita voimakkaita tuoksuja. Pyrinkin sitten napsimaan lopuista muksuista vain mahdollisimman äkkiä muutaman kuvan, sen normaalimmamman 'napsitaan parikymmentä kuvaa ja toivotaan että jokin onnistuu' -sijaan. Sitten muksut pääsivät takaisin boksiin, ja sylittelyjen kautta mammansa luo. Boksissa muksut sitten ryömivätkin taas itse käden päälle kasaan nukkumaan, eli pieni säpsyily jota alkuun ihmettelin jäi vain kuvaustilanteeseen.

PersijaPamaus

KardemummaKatastrofi

KaneliKepponen

SoodaSählinki

RakuunaRyökäle

LipstikkaLeikki

InkivääriIhastus

Sunnuntaille sovittiin sitten ensimmäinen poikastenkatsomisvisiittikin, kun Piia tiedusteli InvivääriIhastusta sähköpostilla, ja päädyimme sitten juttelemaan siitä ja SoodaSählinkistä myös facebookin kautta. Se on aina mukavaa kun kotiehdokas on sen verran läheltä, että pystyy kutsumaan ihan paikanpäälle muksuihin tutustumaan. Siitäkin huolimatta, että koti on nyt sisustettu kauniisti pahvilaatikoilla. Mutta eipä niitä kuitenkaan rottien eteen ole pinottu niiden katsomista haittaamaan.

Jyväskylän ilmoittautumisetkin sain viimein aikaiseksi kirjoittaa. Eli ne ovat nyt maksua ja lähetystä varten valmiit. Uroksista ja naaraista itseltäni lähtee kummistakin mukaan pari, jonka lisäksi Tapsan Tuike lähtee debytoimaan pettiin. Eipä ollut taas kauhean vaikea ilmoitettavia päättää, nyt kun Muhkukin on vielä Tiinan hoivissa. Tiinan kanssa kyllä jo alusteltavasti juteltiin, että vaikka neiti nyt synnyttääkin Tiinan luona, saattaa se tulla meille poikasten ollessa pariviikkoisia. Tiinalle kun on nyt tulossa useampia poikueita, ja siinä kohtaa kun poikasten silmät aukeavat tämän muutonkin pitäisi olla jo pääosin ohi.

Kirjahaaveiluja

Tänään tuli eksyttyä Adlibris-verkkokirjakauppaan, ja pitihän siinä samalla vähän rottakirjoja vilkuilla. Ei sillä että niitä olisi nyt varaa tilata, saati että muuttokuormaan kaipaisi jotain lisää. 2-5 päivän toimitusajalla kirjat kun ehtisivät nyt tilattuna saapumaan juuri sopivasti pakkailujen loppuvaiheeseen. Mutta jos Englantilaisia kirjakauppoja kiertäessä ihmettelin rottakirjojen vähyyttä, tulisi tuolla runsaudenpula jos tilausta lähtisi tekemään. Kirjoja löytyy niin rotan perushoidosta, kuin peräti useampia rottien kouluttamiseen keskittyviä. Ja isossa osassa hinnatkin pyörivät vain kympin molemmin puolin, eikä toimituskulujakaan tule. Kaikista ei kyllä ollut kuvausta saatavilla, joten jos joku on tuolta hyllyynsä luettavaa hankkinut, tai sortuu hankkimaan, suosituksia saa esittää.

Tapsaa kyllä taisin vähän noilla Rat Training -kirjoilla houkutella, kun hän on Tuiken tultua kysellyt enemmän rottien agilitykoulutuksesta ja muusta.

Tässä linkkejä muutamiin valikoimaan kuuluviin:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0793806518
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1933958685&r=1
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0764112082

Auenneita silmiä

Muksukasaa

Tänään maailma näyttäytyi ensikertaa Katarinan muksuille, tai ainakin osalle porukasta. Ensimmäisenä auenneita silmiään esittelivät Leikki ja Pamaus, sitten porukan blondi Ihastus. Ei Ihastuksesta sitten täysin punasilmää tullutkaan, vaan sen silmät ovat oikein tummat rubiinit tai mustat, todennäköisesti rubiinit. Katastrofi oli malttanut avata silmistään vasta toisen. Sählinki oli koko kuvaustuokion niin unisissa tunnelmissa, että en usko että se olisi silmiään avannut vaikka ne olisivatkin jo auenneet. Lähinnä pikkuneiti keskittyi kääntämään kylkeään ja testaamaan mahdollisimman monia eri nukkuma-asentoja löytääkseen sen täydellisen. Siihen touhuun neiti uppoutuikin täysin, eikä antanut minun tai kameran häiritä siinä missään määrin.

LipstikkaLeikki

Sählinki saikin sitten jäädä nukkumaan samalla kun sylittelin muksuista virkeämpiä. Katastrofi alkoi sylissä ollessaan nuolla miun sormea. Ihana pikkupoika. Leikki kävi puolestaan tekemässä tuttavuutta siskoni kanssa, ja meinasi kadottaa itsensä paidan sisään lähtiessään seikkailemaan löytämäänsä uuteen onkaloon. Häkissä pesästä lähdetään yhä herkemmin päiväretkille muuhun häkkiin, joskin spurtit ovat yhä lyhyitä ja päättyvät sisaruskasan keskelle.

Katarinalle kävin hakemassa Faunattaresta tutumpaa ruokaa, ja nyt kokeillaan sitten auttaisiko se rupiin. Katarinan aiemman poikueen kanssa kun rupea ei ollut esiintynyt, niin kyselin sitten Suskulta neidin aiemman poikueen aikaista menua. Jokin jota olen tottunut omille naarailleni syöttämään kun ei selvästi tuolle mammalle niin hyvin sovi. Niin kokeillaan sitten josko paluu neidille tutumpiin ruokiin poistaisi myös iho-ongelmat. Ruokavalion ohella käytetään sitten Aloe Veraa ja pidetään kynnet lyhyinä.  

Saijalta piti myös varmistella omaa kasvattajakurssille pääsyä, kun facebookista olin bongannut jo yhden kurssitiedon saaneen, enkä itse ollut kuullut vielä mitään. Kaikki hakijat on kuulemma mukaan huolittu, mutta määrän vuoksi jaettu kolmeen ryhmään. Niin nyt sitten odotellaan milloin kurssipostia saapuu. Tuleekin sitten opiskeluntäyteinen kesä, sekä rottajutuissa että gradun kanssa. 

PersiljaPamaus

...jolla on kiire sylistä pois.

Hieman uninen LipstikkaLeikki

Sokkoseikkailija KardemummaKatastrofi

Peppupystyssäkin voi nukkua. Ainakin SoodaSählinki.

KaneliKepponen seikkailemassa.

Sitten Sählinki kääntyi nukkumaan selältään tassut söpösti supussa. Pikku unikeko.

Muksukuvia

Eilen tuli pidettyä pakkailusta pelien verran taukoa, ja samalla sitten syliteltyä kakaroita ja kiusittua niitä kameralla. Reilua kyllä laittaa kaverit laittamaan peli valmiiksi, samalla kun päädyin käyttämään pelilautaa kuvausalustana. Se oli kyllä ihan sattumaa, että peli sattui olemaan sama, jonka mukaan muksujen emo Katarina on nimetty. Enää ei pitäisi mennä kauaa siihenkään, kun muksuilta aukeaa silmät. Ensimmäisen myynti-ilmoituksenkin raaskin jo pienistä tehdä, sillä saralla pitäisi kyllä lähipäivinä aktivoitua, ettei se jää pahimpaan muuttoryysikseen.

Tottakai joka pesässä pitää alkovi olla.

Kakarakestit sylissä

Pojat edestä taaksepäin: PersijaPamaus, KardemummaKatastrofi, KaneliKepponen & RakuunaRyökäle

KaneliKepponen halailee RakuunaRyökälettä, ja PersiljaPamaus käyttää KardemummaKatastrofia kiipeilytelineenä.

Tytöt päällimmäisestä alkaen: InkivääriIhastus, LipstikkaLeikki & SoodaSählinki

Vauvajumppaa?

Pappalauma taivasmatkalle

Kotona olleen vanhimmaisen, Myyrän, kunto oli ollut jo jonkin päiviä selvästi laskusuunnassa. Poika oli alkanut rohista todella voimakkaasti, jonka lisäksi kaikki aika kului nukkuessa. Useimmiten poika ei enää jaksanut kivuta edes lemppaririippariinsa, vaan jäi pohjatasolla olleeseen mökkiin. Pojalla oli jo sen verran ikää (2v 2kk), ettei lääkekuurilla kiusaaminen tuntunut enää mielekkäältä. Laitoin sitten tilanteesta Mikolle viestiä, ja hän tuli sitten illalla vielä kerran poikaa tapaamaan. Samalla otettiin puheeksi Myyrän kämppis Ares, jolla oli myös paljon ikää. Pojat kun olivat olleet samassa laumassa aina. Mietittiin sitten hetki vaihtoehtoja, ja tultiin siihen tulokseen että pojille on parempi lähteä yhdessä. Yksinjääminen tai uuteen laumaan koittaminen kun olisi ollut jo yksinään suuri stressi papparaiselle, saati kun se olisi yhdistynyt parin viikon päästä edessä olevaan muuttoon. Niin nyt ei pojan tarvitse niistä stressata. Sitä kun oli aiemminkin jo mietitty, miten nuo papparaiset mahtavat muuton kestää, kun Myyräkään ei ollut ikänään täältä poistunut. Sillähän pojat tänne lopulta jäivätkin, kun Mikko ei voinut niitä mukanaan ottaa. Että muutosten määrä pysyisi viimeisinä kuukausina mahdollisimman minimissä.  Että pysyisi sitten edes tuttu ihminen, eikä asunto ja omistaja vaihtuisi samaan kertaan.

R.i.p.
"Myyrä" Ratazana's Dumle, s. 23.3.2010-18.5.2012
"Ares" Ratazana's Ares, s. 18.8.2010-18.5.2012

Myyrä

Ares

Muksut 9vrk

Pötköttelyä

Janina kävi tänään hakemassa dunia, ja vilkaisi samalla nuo Katarinan muksut. SoodaSählingin tasosta hän oli valitettavasti samaa mieltä kanssani: kotiin tyttöä ei kannata jättää, sijoitusta ehkä harkita sopivan sijoituskodin löytyessä. Nyt eniten mietityttääkin mitä teen tytön kanssa mikäli sopivaa sijoituskotia ei löydy. Tosiasia kun on, ettei tyttö itsessään ole lupaava, eikä edes sillä tavalla vinksallaan että ikä voisi pahemmin auttaa asiaa. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö tyttö voisi jättää sopivan uroksen kanssa ihan kivoja jälkeläisiä (ja lotossakin voi voittaa rahaa, jopa pääpotin). Mutta kyseessä on tuuripeli, ja poikueesta on kuitenkin jäämässä jalostuskäyttöön yksi selvästi lupaavampi tapaus, tosin väärää sukupuolta.  Saijalta tyttö pitää ainakin jemmata, jos se "vahingossa" kotiin jää, muuten tulee sanomista ;) Tosin uskottavien jalostussuunnitelmien laatiminen voisi alkaa käydä haasteelliseksi SoodaSählingin ja berkkisten kanssa, vaikka vetoaisin kuinka pitkän tähtäimen suunnitelmiin.

Kasa

Nyt ensisijainen vaihtoehto ehkä onkin etsiä SoodaSählingille sijoituskotia, että saa teetettyä sillä yhden testipoikueen. Ja toivoa että Janina välittää Ratazana's Mona Lisalle tilaukseni lupaavammasta sk agouti essex naaraasta. Mikäli tilauksen kanssa tulee ongelmia, yhtenä vaihtoehtona voisi vielä olla sk agouti essex naaras Ratazana's Viilata Pilkkua -nimisen neidin poikueesta. Sekään ei tosin ole vielä syntynyt, eli kyse on vasta alustavasta mahdollisuuksien kartoittamisesta. Janina kun puolestaan itse toivoisi Mona Lisan poikueesta kikkarakarvoja.

Yhtä kaikki nyt ollaan tilanteessa että minulla on neljä naarasta joista ainoastaan yksi on astutusiässä (ja sillekään en ole vielä keksinyt sopivaa urosta), sekä kuusi urosta joista yhdellekään minulla ei ole vielä naarasta (ja joista puolella menee tosin vielä reilu tovi ennenkuin ne ovat edes jalostusikäisiä). Tiedusteluja sopivista tyttöystävistä on kyllä jo pariin suuntaan tehty.

Kehitys kuitenkin vie eteenpäin, ja tänäänkin PersijaPamaus ja KaneliKepponen poistuivat ensi kertaa omin päin pesän ulkopuolelle. Ei tosin vielä pitkäksi aikaa, ja vain mamman ollessa poissa häkistä. Muuten vauhdin ei voi sanoa vielä muksuilla kasvaneen, valtaosan ajasta pienet kun esittelevät mitä omalaatuisempia nukkumisasentoja. Mammalle on puolestaan tullut nyt tuhdimpien ruokien myötä proteiinirupea, joka on nyt tarkkailussa ja aloe-kuurin alla.

Ensimmäinen suuri seikkailu