Nämä eivät ole kuitenkaan seikkoja, jotka saivat tämän postauksen aiheelliseksi.
Tänään alkoi likkojen elintilan rajoitus, ja sen myötä tuli ajankohtaiseksi toisen Lusakan purkaminen. Laiskana ihmisenä putsaan häkit turhan usein paikallaan, enkä jaksa aina edes vetää niitä irti seinästä. Vessalaatikkoa nätisti käyttävien rottien kanssa tämä ei olisi ongelma, mutta laiskojen tasoilta lorottelijoiden kanssa kyllä. Valtaosa pissoista putoaa kyllä verkkotasoilta alaspäin kankaisiin ja kuivikkeisiin, mutta ei kaikki. Osa valuu myös seinän pintaa myöten jättäen kauniita kuvioita seinäpintaan. Niin oli käynyt nytkin, ja häkin purkua seurasi seinän pesu.
Päivän kuvitettu muistisääntö koskeekin rottahäkin paikan valinnan yhtä keskeistä osaa: häkin viereisen seinän pintamateriaalia. Paras paikka häkille on kulutusta kestävällä maalilla maalatun seinän vieressä. Maalattu seinä on helppo pestä rätillä puhtaaksi, eikä virtsa imeydy siihen. Mikäli ainoat sopivat paikat häkille löytyvät tapetoitujen, rapattujen tai muuten huokoisten seinäpintojen läheltä, kannattaa seinä ehdottomasti suojata esimerkiksi aaltomuovilevyllä tai vahakankaalla, ellei seinäpintaa ole tarkoitus lähiaikoina uusia perusteellisemmin. Myös häkin sijoittaminen jonkin verran irti seinästä auttaa asiaa jonkin verran.
Häkin takaiseen maalattuun seinään jäänyt töhry |
Sama seinä mäntysuopaputsauksen jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti