Varastohuoneen muuttoa enteilevä lookki. |
Samalla on alkanut hiljalleen laatia suunnitelmaa siitä, missä järjestyksessä eläimet ja tavarat olisi kuun vaihteessa järkevin muuttaa. Varsinainen muuttopäivä on 1.6., mutta pienempää tavaraa pääsemme viemään osaan asuntoa jo tämän kuun kahtena viimeisenä päivänä. Eläimet saisi uudelle asunnolle jonkin suljetun oven taakse mieluiten ehkä ennen sitä kun huonekaluja lähdetään kantamaan kuun ensimmäisenä. Tämä kuitenkin riippuu myös asunnon nykyisistä vuokralaisista, ja heidän muutostaan. Kuukauden ensimmäisenä päivänä kuitenkin pahimmillaan uusi asukas alkaa tehdä samaan aikaan muuttoa tähän asuntoon, kun itse muuttaa pois, eli monensuuntaista liikennettä ja avoimia ovia saattaa olla enemmänkin kuin tarpeeksi. Sitäkään kun ei saa varmistettua ennenkuin lähempänä kuun loppua. Mutta eipä se olisi ensimmäinen kerta, ja on niistä muutoista aina ennenkin selvitty.
Saa vain nähdä, kuinka raskaasti rottamukset ottavat lähempänä kuun loppua alkavat elintilojen supistukset. Kaikkien isojen häkkien ja käärmeterraarion purkua ja pesua kun ei voi mitenkään jättää viimeisille päiville, joten likat menettävät ensin lisäsiipensä ja loppuja häkkejä sitten puretaan ja puunataan kuun puolivälin jälkeen. Muuton alusajan ja vähän muuton jälkeen rottamukset joutuvat sitten tulemaan toimeen varahäkeissään. Käärmeterraariota kun ei pysty kunnolla purkamaan, elleivät rottahäkit ole ensin tieltä pois, ja se on noista myös ainoa, jonka purkamisesta ja kokoamisesta en selviä ilman apujoukkoja. Ja käärmeet ovat tällä hetkellä myös ainoat, joille minulla ei ole riittävän kokoisia väliaikaisterraarioita useamman päivän kestävään väliaikaismajoitukseen. Viljoillekaan kun ei voi oikein järjestää takatalvea keskellä kesää. Niin rotat joutuvat sitten joustamaan.
Noille likkalauman matameille rajatumpi liikkumatila ei kyllä varmastikaan ole mikään ihanteellisin ratkaisu sekään. Elizakin kun on nyt aiempaa vahvemmin liittynyt Jolenen ja Marikan mahankasvatusklubiin, vaikka pääruuaksi on vaihtunut pelletti, ja tuoreruokaa on ollut saatavilla rajatummin. Mie voin sanoa taas todella toivovani, että edes sen kohdalla tilanne osoittautuisi poikueella ohimeneväksi. Tai edes valeraskauden myötä ohimeneväksi. Paino-ongelman poikasta kun on häkissä tarpeeksi muutenkin. Jolenen kohdalla myönnän kyllä vähän luovuttaneeni, ja se saakin viettää laiskanpulskeita eläkepäiviä kotirottana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti